Tilaajalle

Ohikuljetut tarinat: Verotuksen Pirkkalanlahti

Alajärvessä on lahti, joka on nimetty keskiaikaisten veronkerääjien mukaan. Samalta ajanjaksolta on peräisin myös muuta nimistöä.

Alajärven ”Pikkujärven” pohjoisosassa on alue nimeltään Pirkkalanlahti.

Ruotsin silloinen kuningas Maunu Ladonlukko, joka oli vallassa vuosina 1275–1290, myönsi pirkkalaisille lappalaisten eli saamelaisten verotusoikeuden. Tätä oikeutta lähdettiin myös toteuttamaan.

– Ne menivät monia reittejä näitä verottamaan. Yksi oli tämä Ähtärin, Alajärven, Lappajärven kautta, Ähtävänjoen vesistöä pitkin kulkeva reitti, Toivo Kivipelto kertoo.

Pirkkala, josta verojenkerääjät tulivat, ei ollut vielä silloin mikään yksittäinen kunta, vaan sijaitsi Tampereen ympäristössä nykyisten Vesilahden, Lempäälän ja Kangasalan alueella.

Vaikutukset näkyvät

Pirkkalanlahti on ehkä helpoiten tunnistettavissa oleva, mutta ei suinkaan ainoa veronkeruun kautta Järviseudulle kulkeutunut nimi.

– Alajärvellä on muitakin vanhoja pirkkalaisia nimiä, ainakin Hoisko ja Lehtimäellä Lippo, Kivipelto kertoo.

Pirkkalaisten verotusretket mainitaan myös Eino Leinon runossa Orjan poika: ”Puhui Pirkka puuhkalakki:/ ’Hoi miehet, ylös urohot/ satanut on uutta lunta/läkkäme Lapin kylihin/ Lapin lasta velkomahan!’”

Järviseutukin verotuskohteena

Pohjoisen ohella veronkeruuretkistä osansa saivat myös järviseutulaiset.

Kivipelto kertoo, että läpikulkuretkillään pirkkalaiset ottivat omakseen erämaa-alueita ja ryhtyivät verottamaan niitä.

– Vuoden 1450 tienoilla esimerkiksi Menkijärvellä oli paikka, jota sanottiin Kuuden miehen erämaaomistukseksi, eli niillä oli oikeus kantaa veroja sieltä vielä silloin.

Kivipelto pohtii, että Alajärvi on saattanut olla pysähdyspaikka, koska nimi on jäänyt osaksi paikallista nimistöä.

– Olisko ne sinne saattaneet vähäksi aikaa kotiutua ja siitä tuli nimi Pirkkalanlahti.

VILJA VAINIO

Juttua muokattu 30.7.2021 klo 15.15. Korjattu Ruotsin kuninkaan nimi Maunu Ladonlukoksi sekä hänen hallitsemisvuotensa oikeiksi.

Lisää aiheesta