Tilaajalle

Taimelan koulusta on lähtenyt maailmalle ainakin 1 500 oppilasta - perusajatus on pysynyt samana jo 130 vuotta

Taimelan kouluhistoria on 130 vuoden mittainen.

Koulun perusajatus on ollut opettaa lapselle perustiedot ja -taidot elämää varten ja antaa valmiudet pärjätä hyvin jatko-opinnoissaan, minne he sitten elämässään suuntasivatkin.

Lehtimäen ainut opinahjo oli 200 vuotta sitten rippikoulu. Vuonna 1850 aloitettiin kiertokoulu. Sitä pidettiin muutaman viikon yhdessä paikassa, sitten se siirtyi seuraavaan kylään. Sen tärkein työ oli lukemaan opettaminen.

Vanhemmat eivät oikein halunneet laittaa lapsiaan edes kiertokouluun. Pelättiin, että koulu tekee lapset laiskoiksi, eikä heistä sitten enää ole apua kodin monissa töissä.

1850-luvulla alettiin perustaa kansakouluja. Voimakastahtoiset ukot Lehtimäellä vastustivat. ”Ei ole varaa”, he sanoivat.

Vuonna 1890 koulun perustamisen puolesta alkoi puhua Lehtimäen pappi nimeltään Olin. Myös Vaasan läänin kuvernööri Alexander Järnefelt halusi, että näille seuduille perustetaan kouluja.

Hän määräsi Lehtimäelle koulukokouksen ja tuli itsekin paikalle. Järnefelt painotti, että köyhänkin kunnan kannattaa sijoittaa rahaa lasten opetukseen, koska siitä on lapsille elämässään hyötyä, ja heidän pärjäämisensä on myöhemmin hyväksi myös kunnalle. Puheen jälkeen kukaan ei enää vastustanut koulua.

Tuttu nimi vakiintui 1903

Kansakoulu aloitti toimintansa syksyllä 1891, ensin pappilanmäen rippikoulusalissa. Oma koulutalo valmistui syksyllä 1893, nykyisen koulun etupihan ja polkupyöräkatoksen paikkeille. Koulussa oli vain yksi opettaja ja oppilaita noin 30.

Aluksi oli vaikea saada kouluun sellaisia opettajia, jotka olisivat halunneet jäädä. Lehtimäki oli kaukana kaupungeista, palkka oli huono ja töitä paljon. Ensimmäinen pidempiaikainen opettaja oli Juho Honko. Hän viipyi kolme lukuvuotta.

Vuodet 1898–1902 väliaikaisena opettajana toimi pappi Kaarlo Turtola ja hänen jälkeensä Taavetti Seppälä. Viinanpoltto ja juominen oli suuri ongelma sen ajan Lehtimäellä. Niinpä opettaja Seppälä toi Taimelaan myös raittiusopetuksen.

Katovuosien takia kunnassa vallitsi suuri köyhyys. Vaasan läänin hätäapukomitean kautta saatiin rahaa koulukeittiön perustamiseksi ja keittiö sai hätäapuna ison määrän perunoita ja silakoita. Lapset saivat ainakin koulussa ruokaa syödäkseen.

Vuonna 1903 kansakoulusta alettiin käyttää Taimela-nimeä. Kerrotaan, että sitä ehdotti torppari Jaakko Laitinen, koska tämä nimi oli hänen mielestään kuvaannollinen tilalle.

Koululla pidettiin vanhempien iltamia, joissa oli puheita ja koululaisten esityksiä. Niiden tarkoitus oli parantaa suhteita koulun ja kotien välillä ja saada vanhemmat ymmärtämään, miten tärkeää työtä koulu tekee heidän lastensa hyväksi.

Vuonna 1908 Kuntakokous päätti jatkossa antaa kansakoulun oppilaille oppikirjat ilmaiseksi.

Opettajan pojasta maailmanmestari

taimela1Koulun lapset kokoontuivat yhteiskuvaan sotatalvena 1918.

Vuonna 1907 aloittanut Heikki Pukkinen oli opettajana kuutisen vuotta. Vuonna 1914 opettajaksi saatiin innokas urheilumies Paavo Vierto. Hän oli asioiden suhteen tarkka ja täsmällinen, ja samaa hän vaati myös muilta. Hän kutsui itseään ”koulumestariksi”.

Elokuussa 1915 Vierroille syntyi Taimelassa poika, joka kasteessa sai nimekseen Paavo. Tuosta pojasta oli vielä tuleva mäkihypyn maailmanmestari.

1916 keväällä aloitettiin taas koulukeittolan toiminta. Ruokaa annettiin oppilaille kaksi kertaa viikossa.

Syksyllä 1916 oppilasmäärä oli paisunut yli 60:n, ja tarvittiin toinenkin opettaja. Virkaan valittiin Lyyli Paavo-Kallio, joka sitten oli 22 vuotta Taimelan opettajana.

Palattuaan vapaussodasta, Vierto ei oikein enää jaksanut innostua kansakoulun opettajan töistä, ja hän lähti urheiluohjaajaksi Jyväskylään.

1920-luvun alussa miesopettaja vaihtui usein. Esimerkiksi 1923–1924 Lyylin työparina oli hänen vastavihitty aviomiehensä, maanviljelijä Kalle Flinkman. Hän oli aktiivinen kulttuurihenkilö, joka kirjoitti hienoja runoja Lehtimäen tapahtumiin.

1925 Taimelaan muutti opettaja Teodor Koskinen perheineen. Jos Lyyli Flinkmannin (ent. Paavo-Kallio) talentti oli laulaminen ja Kalle Flinkmannin runous, Teodor Koskisella se oli viulunsoitto.

1930-luvulla oppilasmäärä kasvoi entisestään. Koulupiiri jaettiin kahtia ja osa koululaisista siirtyi Ukonmäen lähelle rakennettuun uuteen ”Leppäsen” kouluun. Taimelaan saatiin ensimmäistä kertaa myös koululääkäri. Vähävaraisille oppilaille jaettiin vaate- ja ruoka-apua. Tavallisesti ruoka-apu oli voileipää ja maitoa koulupäivän aikana.

Urheilullista ja isänmaallista

taimela21930-luvun oppilaita opettajanaan Saara Reuhkala.

Oppilaat näkivät opettajia myös vapaa-ajalla. Koskinen veti 1930-luvulla suojeluskunnan poikaosastoa. Tytöt olivat pikkulottia. Talvisodan aikana koulu oli puoli vuotta kiinni. Lapsia tarvittiin kodin apuna, kun isät olivat rintamalla. Myöhemmin koulu oli välillä kiinni polttopuiden säästämiseksi.

1940-luvulla tuli voimaan määräys, että kaikille oppilaille on annettava yksi lämmin ruoka-ateria päivässä. Koulukeittolan emäntä Miina Mäkelä valmisti keitot isossa padassa koulun saunassa.

Sodan jälkeen Taimelassa opettivat pitkään Niilo ja Helena Huopio. 1950-luvulla johtavaksi opettajaksi tuli lehtimäkeläissyntyinen Helge Paalimäki. Hänestä oli tärkeää, että lapsille opetetaan myös kotiseudun historiaa, jotta he paremmin ymmärtäisivät menneiden sukupolvien työn merkitystä.

Heti sodan jälkeen oli Lehtimäelläkin syntynyt paljon lapsia, ja kun he sekä karjalaisten siirtolaisten lapset varttuivat kouluikään, oli koulussa tungosta.

1.-luokalle jouduttiin lukuvuonna 1955–56 vuokraamaan lisätiloja Rajalan talosta, kun kaikki oppilaat eivät mahtuneet Taimelaan.

Kouluun tuli myös radio, josta kuunneltiin opetusohjelmia ja urheilukisoja. 1957 valmistui koulun viereen urheilukenttä juoksuratoineen. Urheilua harrastettiin innokkaasti ja pelattiin kentän keskiosassa pesäpalloa, jossa Taimela oli haka.

Uusi koulu valmistui 1960-luvulla

taimela3Pitkä työuria tehneet ehtivät opttaa niin vanhemmat kuin heidän lapsensakin. Aarno Puodinketo, Elli Kantola ja Vilho Kokkila olivat opettajia Taimelassa noin 30 vuoden ajan. Liisa Suokko (toinen oikealta) vuodet 1958-60. 

Jo 1950-luvulla oli huomattu, että vanha ”muhkea” Taimela oli jäänyt liian pieneksi ja tiloiltaan epäkäytännölliseksi. Alettiin suunnitella uuden, nykyaikaisen koulun rakentamista vanhan koulun taakse.

Rakennustyöt alkoivat syksyllä 1960 ja valmistuivat 1962. Opettaja-asunnoillekin oli tarvetta, sillä heitä oli jo 12. Lehtimäelle saatiin 1962 myös valtion kustantama keskikoulu, joka toimi aluksi vanhassa Taimelassa. Maksuton peruskoulu oli jo tulossa. Sitä enteili jo lauantain muuttuminen vapaapäiväksi vuodesta 1971.

Keskikoulu ja kansalaiskoulu yhdistettiin Lehtimäellä kokeiluperuskoulun yläasteeksi syksyllä 1972 ja sijoitettiin uuden Taimelan rakennukseen. Yläasteella oli aluksi tilapäinen toimintalupa. Kansakoulun kuutta alinta luokkaa alettiin kutsua ala-asteeksi. Sivukylien kansakoulut muuttuivat omiksi ala-asteiksi.

Syyslukukauden 1973 alusta Lehtimäki siirtyi virallisesti peruskoulujärjestelmään. Taimelan ala-asteen johtajaksi tuli Vilho Kokkila ja yläasteen Pertti Oksanen ja pian hänen jälkeensa Auvo Pato. Pato oli kesällä 1974 muuttanut Lehtimäelle tultuaan valituksi yläasteelle historian ja yhteiskuntaopin opettajaksi. Keväällä 1975 saivat todistuksensa ensimmäiset peruskoulun suorittaneet oppilaat.

(juttu jatkuu kuvien jälkeen)

taimela4Opettajisto omassa luokkakuvassaan 1977.

 

taimela8Henkilökunta omassa luokkakuvassaan vuonna 1992. 

taimela7

Vuonna 1995 koulun perusarvot kiteytettiin opiston opettaja Tiina Tolosen piirtämään kuvaan klaffipiirongista: "Kestävin eväin maailmalle meidän koulusta".

Lehtimäen yläaste sai pysyvän luvan vuonna 1980. Taimelassa oli taas ahdasta. Niinpä rakennettiin koulun viereen Taimelanrinteen uudisrakennus alaluokkia varten. Siinä on nyt Käpälämäen päiväkoti.

1991 alakoulun johtajaopettaja Vilho Kokkila jäi eläkkeelle ja uutena rehtorina aloitti Ari Kontoniemi.

Yläkoulun rehtorin Auvo Padon jäätyä eläkkeelle keväällä 1993 laajeni Kontoniemen rehtorin virka koskemaan myös yläkoulua. Kun virkaan sitten vielä lisättiin koulutoimen johtajan tehtävät, kävi tehtävän hoito hankalaksi. Välillä kunta säästösyistä kokeili yhteisjohtajuutta myös Kuortaneen yläkoulun kanssa. Ajanjaksoa väritti epävarmuus, kun Taimelan rehtori vaihtui tiuhaan.

Viimeisenä kyläkouluna suljettiin Rannankylä keväällä 2004 ja Taimelan koulusta ja Lehtimäen yläasteesta muodostettiin yhtenäiskoulu. Rehtorina oli tuolloin Kari Kunnari kahden vuoden ajan. Häntä seurasi Liisa Nygård kevääseen 2017 asti.

Alajärven valtuuston syksyllä 2014 tekemän päätöksen mukaan yhtenäiskoulu muutettiin 1.8.2015 alkaen pelkäksi alakouluksi.

Koulussa on vuosien saatossa osallistunut opetukseen varovaisestikin arvioiden 1 500 oppilasta. Heitä on ollut opettamassa yli 120 opettajaa. Nyt oppilaita on noin 80.

Opettajina ovat Satu-Marja Mäki, Johanna Jokiaho, Kati Keski-Mäenpää ja Katja Kauttu, Merita Myllymäki, Marita Hautamäki ja Kirsti Joensuu. Erityisopettajana koululla käy Riina Vainionpää. Koulun tilat ovat erinomaiset, koulu on ylpeä itsestään ja voi hyvin. Nykyisin rehtorina toimii Kirsti Joensuu.

taimela6Taimelan koulun 5.-luokkalaisia kuvattuna syksyllä 2019.

HEIKKI HONKOLA

Juttua muokattu 15.11.2021 kello 13.46 kohdasta, jossa väitettiin rehtorina toimineen Pertti Oksasen kadonneen vaellusretkellä Lapissa. Näin ei ole tapahtunut, vaan tieto oli virheellinen. 

Lisää aiheesta