Väitös: Alajärven julkiset terveyspalvelut ylittivät odotukset

Yksityisille terveysasemille ulkoistetut ja julkisten terveysasemien palvelut ovat asiakkaiden mielestä tasalaatuisia, kertoo Vaasan yliopiston uusi väitöstutkimus. Kunnat eivät kuitenkaan pysty euromääräisesti arvioimaan, millaisia näkymättömiä kustannuksia terveyspalveluiden julkiseen tuottamiseen tai ulkoistamiseen liittyy.

HTM Jaakko Hallilan sosiaali- ja terveyshallintotieteen väitöstutkimuksessa tarkasteltiin perusterveydenhuollon palveluita neljällä suomalaispaikkakunnalla Alavudella, Alajärvellä, Orimattilassa ja Hollolassa.

Asiakkaiden kokemusten perusteella niin julkisten kuin yksityistenkin terveysasemien palvelut olivat tasalaatuisia ja hyviä. Tutkimuksen mukaan asiakkaat eivät edes aina tienneet, käyttivätkö he yksityiselle ulkoistettua vai julkisen palveluntuottajan tarjoamaa terveyspalvelua.

– Palvelut ylittivät asiakkaiden ennakko-odotukset. Lähtökohtaisesti ennakko-odotukset yksityisiä terveyspalveluita kohtaan olivat hieman julkisia korkeammalla. Julkiset palvelut sen sijaan ylittivät ennakko-odotukset vielä yksityisiä selvemmin, kertoo Vaasan yliopistossa 11. joulukuuta väittelevä Hallila.

Tutkimuspaikkakunnista Alavudella ja Orimattilassa oli käytössään yksityinen palveluntuottaja, Alavudella Kuusiolinna ja Orimattilassa Attendo. Alajärvellä käytössä oli isäntäkuntamalli, jossa palveluntuottajana oli Järvi-Pohjanmaan perusturva, kun taas Hollolassa palvelut tuotti Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymä. Asiakkailta kysyttiin palveluista sekä ennen asiointia ja asioinnin jälkeen.

Kilpailuttamis- ja muiden transaktiokustannusten arviointi vaikeaa

Väitöstutkimuksen teoreettisena oletuksena oli, että terveyspalvelut tulisi järjestää joko omana tuotantona tai yksityiseltä sektorilta hankittuna sen mukaisesti, mikä kulloinkin on edullisempaa. Tutkimuksen mukaan yksityistämiseen päätyneet kunnat olivatkin tätä tavoitelleet. Esimerkiksi Alavudella ulkoistuksessa tavoitteena oli kustannusten nousun pysäyttäminen ja Orimattilassa hoitohenkilökunnan rekrytoinnin onnistuminen.

Tutkimuksessa nousi esiin, että näiden näkyvien kustannusten lisäksi yksityisiin ja julkisiin palveluihin liittyy näkymättömiä vaihdannan välillisiä kustannuksia eli transaktiokustannuksia. Näitä näkymättömiä kustannuksia syntyy palvelun tuottajan etsimisestä, kilpailutuksesta, sopimuksen tekemisestä, tuottajan valvomisesta sekä tulosten mittaamisesta.

– Kunnat ja kuntayhtymät olivat kiinnostuneita arvioimaan transaktiokustannuksia, mutta työkaluja arviointiin ei ole omasta takaa. Keskeisenä tutkimustuloksena nousikin esiin, että millään tutkimuspaikkakunnilla ei pystytty arvioimaan reaalisia euromääräisiä transaktiokustannuksia, sanoo Hallila.

Hallila muistuttaa, että transaktiokustannuksia tai niiden kaltaisia kuluja ei ilmene vain palveluja ulkoistettaessa, vaan niitä on myös julkisissa tuottamismalleissa. Transaktiokustannuksia arvioitiin haastattelemalla päätöksentekijöitä.

– Uuteen tuottamismalliin siirryttäessä kannattaa tehdä suunnittelutyö huolellisesti, sillä liian nopea aikataulu voi tuoda hallinnollisia haasteita ja kustannuksia myöhemmässä vaiheessa.

Transaktioihin liittyvät haasteet tutkimuspaikkakunnilla eivät kuitenkaan näkyneet asiakkaiden kokemina laatuongelmina.

Hallila suosittaa, että terveyspalveluiden tuottamisen suunnittelutyöhön ja kilpailutuksiin varattaisiin riittävästi aikaa.

– Kun palveluita tuotetaan riittävän isolle asiakaspohjalle, transaktiokustannukset eivät kohoa yksittäisen kunnan tai kuntalaisen lähtökohdista korkeiksi.

HTM Jaakko Hallilan sosiaali- ja terveyshallintotieteen alaan kuuluva väitöstutkimus ”Transaktiokustannukset ja laatu. Vertaileva tapaustutkimus yksityisistä ja julkisista perusterveydenhuoltopalveluista neljällä suomalaispaikkakunnalla” tarkastetaan keskiviikkona 11.12.2019 klo 12 Vaasan yliopiston Nissi-auditoriossa (Tritonia).

Vastaväittäjänä tilaisuudessa toimii professori Johanna Lammintakanen (Itä-Suomen yliopisto) ja kustoksena professori Pirkko Vartiainen.

Jaakko Hallila on syntynyt Seinäjoella vuonna 1981 ja kirjoittanut ylioppilaaksi Seinäjoen lukiosta vuonna 2000. Hallila valmistui hallintotieteiden maisteriksi Vaasan yliopiston European Civil Servants -kansainvälisen hallinnon koulutusohjelmasta vuonna 2005. Hän suoritti osan opinnoistaan Pariisissa Sciences Po -korkeakoulussa.

Työurallaan hän on toiminut johtamisen tutkijana Vaasan yliopistossa vuosina 2004–2005, projektipäällikkönä Seinäjoen ammattikorkeakoulun Sote-yksikössä 2006–2007 sekä sivutoimisena sote-yrittäjyyden tuntiopettajana vuosina 2010–2015. Vuosina 2007–2017 hän toimi Etelä-Pohjanmaan maakuntaliiton kansainvälisten asioiden päällikkönä. Nykyisin Hallila työskentelee Seinäjoen ammattikorkeakoulussa tutkimus- ja kehittämispäällikkönä.