Tilaajalle

Ylikosken navetta Levijoella siirtyi miljoonainvestoinnin myötä todellakin nykyaikaan - iloa tuo myös uusi perheenjäsen

Isäntä Arto Ylikoski on suunnitellut tämän navetan itse. Tilalla oli jo ennestään pihattonavetta, mutta nyt on syntynyt paranneltu, huippunykyaikainen versio.

Pihatossa on 158 sänkyä, niistä 120–130 on suunniteltu lypsäville lehmille.

Ylikosket ovat muuttaneet Alajärven Levijoelle ilman mitään aiempaa sidettä paikkakuntaan viisi vuotta sitten keväällä.

Muutto tuli eteen, koska kylällä oli sopiva tila myynnissä. Silloin siellä ei ollut enää karjaa, mutta Ylikosken aikana pihattoon on tullut jo kuutisenkymmentä lehmää. Uusi pihatto mahdollistaa karjan määrän laajentamisen.

Uuden navetan rakentaminen alkoi huhtikuussa. Sekä uusi että vanha pihatto ovat aivan kodin pihapiirissä.

– Olen itse tämän navetan piirtänyt tavallaan vanhan navetan pohjalta. Kaikki huonot elementit pyrkinyt vain jättämään pois, Ylikoski kuvailee.

Kyseessä on 1,5 miljoonan euron investointi.

Pihatossa on erikoisuuksia, jotka eivät ole vielä jokapäiväisiä nykypäivän karjatiloilla.

Yksi erikoisuuksista on lypsyrobotin ”navigaattori”. Se mittaa aina lehmistä lypsetystä maidosta progesteronin, utareterveysindeksin ja ketoosin.

Delavalin laitemyyntipäällikkö Tuomas Kuusinen kertoo, että Suomessa tällaista karjanhallintatekniikkaa on noin 50 tilalla.

– Se on vähän kuin kotilaboratorio.

Maito kulkeutuu todella pientä letkua pitkin navigaattorille.

– Pienet tipat maitoa, ne analysoidaan ja tietokoneelle kulkeutuu tulokset.

– Tilan ei tarvitse tähän navigaattoriin puuttua kuin vaihtaa näytekasetit ilmoituksen perusteella. Muuten se on etäseurannassa.

Kuusinen arvioi, että Suomessa lypsetystä kokonaismaidosta noin 30 prosenttia tulee lypsyrobottien lypsämänä, mutta muutosvauhti tähän suuntaan on tosi kova. Robotti tekee paljon, mutta ei kaikkea.

– Ihminen on se, joka tulkitsee tuloksia ja tekee tarvittavat toimet. Tällainen mittaaminen ei ole mitenkään arkipäiväistä.

Hinta tällaisella analytiikalla on perusrobottia enemmän, tietenkin.

– Mutta esimerkiksi, jos lehmä sairastaa ketoosin alkulypsykaudella, maitoa menetetään koko kauden.

Tilalla on 9 000 litran maitotankki. Kun maitoauto tulee, ei robottia tarvitse edes sulkea, sillä maito menee silloin lisäsäiliöön.

Toinen Ylikosken pihaton erikoisuuksista on lehmien vesipedit, joku voisi sanoa jopa, vesisängyt.

Tuotetta oli esittelemässä innovaation Suomeen tuonut Tokki Oy:n toimitusjohtaja Sampo Rauma. Rauma selittää, että pyrkimys pihatossa on, että lehmä käy lypsyllä, juomassa ja sitten se makoilee.

– Viihtyvyyttä parantaa se, että lehmä todella kelluu veden päällä ja kun se makaa, alusta mukautuu lehmän mukaisesti.

Rauma sanoo, että kaikkein yleisin kysymys vesipetiin liittyen on se, kestääkö se.

– Sanon, että en tiedä, kuinka pitkä käyttöikä on, koska vanhimmat Euroopassa käytettävät ovat jo 24 vuotta.

Rauma toi tuotteen Suomeen kahdeksan vuotta sitten. Hän sanoo, että kyllä hänelle vähän naurettiin.

– Palaute on ollut valtavan hyvää. Maksaa enemmän kuin perusratkaisu, mutta lehmä maksaa kyllä tämän hetken päästä takaisin.

Vesipedin eduiksi Rauma listaa muun muassa pintaverenkierron parantumisen, mikä estää hiertymät ja raajojen puutumiset.

– Se vähentää myös kuivituksen tarvetta ja lika irtoaa myös paremmin tästä liikkuvasta alustasta.

Rauma sanoo, että parsi ei ole nyt sitten ainakaan jatkossa se syy, miksi lehmän elinikä lyhenisi.

–Seisominen pitää saada minimiin. Lehmä syö, käy lypsyllä ja menee makuulle ja välillä käy särpäsemässä altaasta vettä.

Hän huomauttaa, että nykykäsityksen mukaan lehmän pitää päästä juomaan vapaasta vesipinnasta.

– Lehmä juo ikään kuin ajallisen juontikiintiön. Kun vesipinta on vapaa, lehmä juo niin paljon, kun se oikeasti vettä tarvitsee.

Lehmä juo vettä jopa 150 litraa päivässä, kun olosuhteet ovat otolliset.

Teksti: Johanna Kataja