Peltolan kotitilalla syytä iloon: koko perhe koossa ja puinnit onnistuivat sateista huolimatta

Antti Peltola on viljellyt kotipaikkaansa Ranniston Tilaa Kurejoella jo 18 vuotta. Tämä syksy on kuitenkin toisenlainen kuin muut syksyt. Peltola on nimittäin muuttanut koko perheensä kanssa kotitilalle, eikä peltotöihin tarvitse enää matkustaa Seinäjoelta saakka.

Puoliso Päivi jätti opettajan työn ja opiskelee nyt kirjanpitoa. Pojista 13-vuotias Onni aloitti juuri seitsemännellä luokalla ja nuorempi, 10-vuotias Otto meni kyläkouluun neljännelle luokalle.

– Vuoden vaihteeseen saakka olen ollut muualla töissä syksystä kevääseen, mutta nyt on ne hommat lopetettu. Tavoitteena on, että vaimo tekee jatkossa tilan kirjanpidon. Eikä ole poissuljettu, että hän jatkaisi myös opettajana, jos semmoinen mahdollisuus tulee, Peltola kertoo.

Tilan viljeltävä peltoala on viisinkertaistunut alkuperäisestä. Puitavaa on noin 440 hehtaaria, josta viljaa on noin 380 ha ja loput tattaria. Pääkasvi on kaura. Muita viljelyskasveja ovat ohra, syysruisvehnä, joka on jalostettu sekoitus, sekä syysvehnä.

Videolla haastattelussa Antti Peltola. Juttu jatkuu videon ja kuvan jälkeen.

. Nyt on viljelty kalliimmilla tuotantopanoksilla ikinä. Jos näillä panoksilla tulee katovuosi, silloin on tiedossa isot tappiot. Antti Peltola . Sateista huolimatta hyvä sato Tämän vuoden sato vaikuttaa sateista huolimatta hyvältä. Ranniston Tilalla puinnit kestävät noin puolitoista kuukautta ja nyt ollaan aika lailla puolessa välissä.

– Veikkaisin, että Kurejoki ei ole ollut pahinta sateista kärsinyttä aluetta. Koneet pysyvät pinnalla, eikä tähän mennessä ole ollut mitään ongelmaa, kertoo Peltola hyvillään.

– Sato on keskimääräinen. Syysviljat olivat vähän pettymys. Talvi oli vaikea ja aukkoja tuli, tilallinen jatkaa.

Tilan vilja myydään pääosin keskusliikkeisiin rehuviljaksi. Lähiseudun lypsykarjatilalle menee myös etenkin syysviljaa. Isännän mukaan hinta on nyt kohtuullinen, mutta riskit ovat kasvaneet toiminnan yllä viime vuosina huomattavasti.

– Nyt on viljelty kalliimmilla tuotantopanoksilla ikinä. Jos näillä panoksilla tulee katovuosi, silloin on tiedossa isot tappiot. Entistä enemmän ratkaisee se, että pellosta pitää saada järkevä sato, Peltola sanoo.

Mies viittaa Euroopassa syttyneen sodan jälkeen nousseisiin kustannuksiin. Etenkin lannoitteiden hinnat nousivat huimasti.

– Satuin ostamaan ne ennen hintapiikkiä, mutta huomattavasti entistä kalliimmalla. Lannoitekustannuksiin auttaa se, että käytän paljon turkis- ja broilerinlantaa. Lisäksi kuivaamo toimii hakkeella. Polttoöljy maksaa puolitoista euroa litra ja sitä kuluisi sata litraa tunnissa.

Viljan viljely on Kurejoella tällä hetkellä kohtuu aktiivista. Peltola tietää, että nousseet kustannukset iskevät eniten eläintiloille.

– Suuremmilla kotieläintiloilla kustannusten nousussa puhutaan valtavista summista. Kotieläintiloja täällä on jonkin verran, mutta pari väkevää kotieläinyksikköä vielä tarvittaisiin.

. Kaikki, mikä sataa ennen juhannusta, sataa laariin Antti Peltola . Kelitoiveet sananlaskun mukaan Puintikelit ovat joka syksyinen puheenaihe kylillä ja mediassa. Peltolan mukaan sade vaikuttaa siihen, päästäänkö raskailla koneilla pelloille, mutta myös viljan laatuun.

– Jos pelto on liian märkää, voi vilja jäädä puimatta. Märkyys aiheuttaa joka tapauksessa laatutappioita. Jos vilja on pystyssä, sitten vain odotellaan poutaa. Jos vilja lähtee itämään, tulee lisää haasteita, isäntä selventää.

Hyvään viljasatoon vaikuttaa myös muiden vuodenaikojen kelit. Jos viljelijä saisi toiveen esittää, kuuluisi se vanhan sananlaskun mukaan.

– Kaikki, mikä sataa ennen juhannusta, sataa laariin, Peltola nauraa.

Isäntä avaa sanontaa, että viljan kannalta on parasta, jos kosteutta on ennen juhannuksen aikaa. Sen jälkeen ei tarvitsisi paljoa sataa ja puintisään tulisi olla poutainen.

– Hyvä routatalvi pitäisi olla joka toinen tai kolmas vuosi. Se parantaa maan rakennetta ja pellot kestävät paremmin talvella raskaita koneita. Pyrin lisäämään syysviljan alaa. Olisi hyvä, jos maa jäätyisi ennen talvea ja lumipeite kestäisi koko talven yli.

. Välillä on haastavaa ja mieli on maassa, mutta kun kevät tulee, kyllä se aina kirkastuu. Antti Peltola . Ei niin synkkää kuin kuvitellaan Tulevaisuuteen mies katsoo luottavaisin mielin. Molemmat pojat ovat kuulemma jo täysiverisiä maajusseja. He saavat isänsä mukaan itse päättää, jatkaako heistä jompikumpi tilanpitoa, kunhan ovat opiskelunsa opiskelleet.

Päivämiehillä on iso rooli tilan töissä.

– Pojat ovat jo monessa mukana. Se on kuitenkin tosi tärkeää, että on hyvä porukka auttamassa, koska itsellä ei riitä aikaa kaikkeen. Luottoystävät tulevat aina, kun tarvitaan. He tuntevat tilan pellot ja toimintatavan, Peltola kiittelee.

Isännän mielestä maataloudesta annetaan julkisuudessa liian pessimistinen kuva. Nuoria tulisi hänen mielestänsä kannustaa alalle lisää.

– Vaikka alalla on tiukkojakin tilanteita, kun on investoitu väärään aikaan tai homma ei muutoin pyöri, ei se kuitenkaan ole koko totuus. Välillä on haastavaa ja mieli on maassa, mutta kun kevät tulee, kyllä se aina kirkastuu, Peltola tuumaa.

Päättäjille lähtee kuitenkin viestiä tukipolitiikan uudistustarpeesta.

– Maataloutta tuetaan hyvin, mutta tuet pitäisi kohdentaa aktiivitiloille. Jos satoa ei edes korjata, viljely on hyvin pienialaista, eikä mihinkään erikoistuta, eikä ylipäätään edes yritetä mitään, ei sellaisia tiloja pitäisi tukea. Se vääristää myös kilpailua maasta, kun tukea saa tekemättä lähes mitään, mies alleviivaa.

. Lue myös juttu tilan päivämiehestä Sakari Hiltusesta.

.Päivämies preerialta saapui puimaan Kurejoelle

Kirjaudu sisään

Peltolan kotitilalla syytä iloon: koko perhe koossa ja puinnit onnistuivat sateista huolimatta

Haluatko lukea artikkelin?