Salapoltto oli sotien jälkeen iso ongelma - vuonna 1945 Alajärven poliisi hävitti 28 viinatehdasta

Nuoret juovat monissa kehittyneissä maissa alkoholia merkittävästi vähemmän kuin heitä edeltävät sukupolvet.

Syitä ilmiölle on esitetty useita, mutta tyhjentävästi muutosta ei ole osattu esittää. Kehitys on oikean suuntaista, mutta ennen oli toisin.

Vuonna 1945 Alajärven poliisi hävitti peräti 28 viinatehdasta, kirjoitti Järviseutu uutisessaan helmikuussa 1946.

”Melkein kaikista saatiin myös keittäjät kiinni ja tuomituiksi. Jos siis kaikesta päättäen viinankeitto on ollut yleistä, ovat myös viranomaiset olleet valppaita,” lehti kirjoitti.

Salapoltto oli sotien jälkeen todellinen ongelma.

Suomi yritti sopeutua rauhaan, mutta osa sodan kokeneista oireili. Ahdistusta lääkittiin viinalla, jonka saatavuus pula-ajan maaseudulla oli heikkoa, ellei sitä valmistanut itse.

Pahamaineinen Vöyri Maakunnassa Vöyri todettiin pahamaineisemmaksi.

”Etelä-Pohjanmaalla on jo varhaisina aikoina ollut erityisiä alueita, joilla salapoltto on kukoistanut, ja samoilla sisämaaseuduilla sitä nytkin jonkin verran harjoitettaneen. Mutta aivan erikoisen voiman ja laajuuden on tämä rikollinen toiminta saavuttanut ruotsalaisella rannikkoalueella,” kirjoittaa Ilkka pääkirjoituksessaan (18.7.1946).

Helsingin Sanomat puolestaan kirjoittaa (19.7.1946), että Vöyrillä yleisissä tilaisuuksissa elämä on käynyt valtavan juopottelun vuoksi sietämättömän remuisaksi.

Raittiuslautakunnan, poliisin ja nuorisoseuraväen yhteistoimin aiottiin ”Kalapään limunaati” ja muut salapolttotuotteet pois markkinoilta.

Salapolttajat suosivat sydänmaita Poliisin rikostilastoissa todettiin alkoholirikosten määrän vähentyneen 1950-luvulle tultaessa.

Salapolton pahimpia alueita sotien jälkeisinä vuosina olivat Satakunnan pohjois- ja itäosat, Hämeen läänin pohjois- ja lounasosat, Vaasan läänin eteläiset raja- ja rannikkoseudut, Karstulan ja Saarijärven nimismiespiirit sekä Kuopion läänissä Kitee ja lähikunnat.

Myös Järviseudun kunnissa oli takamaita, joissa salapolttoa harjoitettiin säännöllisesti. Kyläkauppojen hiivan ja sokerin menekki oli keskimääräistä suurempaa, eikä niitä kaikkea käytetty leivontaan.

Vuoteen 1866 saakka Suomen suuriruhtinaskunnan talonpojat saivat polttaa viinaa. Poltto-oikeus liittyi maanomistukseen ja tilallisille se oli tuottoisa rahan lähde.

Salapolttoa harjoittivat tuolloin maattomat, jotka halusivat osan markkinoista. Ja viina oli kelpo maksuväline, kun käteistä rahaa ei useinkaan ollut.

Kotitarvepolton lopettava laki teki vuonna 1866 tislaavista tilallisista salapolttajia. Vielä tiukempi oli vuoden 1919 kieltolaki, joka teki myös käyttäjistä rikoksentekijöitä.

Laki ei merkittävästi vähentänyt alkoholin käyttöä tai salapolttoa. Kieltolain aikaan alkoholia sai apteekista muun muassa eläinlääkintään.

Reseptissä luki tavallisesti: ”Ulkoisesti erillisen ohjeen mukaan.”

Somen käyttö siistinyt juomatapoja Suomalaisten teinien alkoholin käyttöä tutkineet professori Pertti Alasuutari ja tutkija Jari Luomanen Tampereen yliopistosta pitävät SageJournalissa julkaistussa artikkelissaan lisääntynyttä somen käyttöä

merkittävänä syynä juomatapojen siistiytymiseen.

Muina syinä tutkimuksessa mainittiin muun muassa vanhempien

ja yhteiskunnan tarkentunut kontrolli ja terveystietoisuuden kasvu.

Sosiaalisen median käyttö on artikkelin mukaan muuttanut nuorten välistä vuorovaikutusta, eikä alkoholia enää tarvita rohkaisuksi.

Artikkelissa todetaan myös, että juominen ei ole enää vahva normi, joka

määrittäisi nuorten toimintaa. Syyt päihteiden käytölle ovat muuttuneet ja hiljalleen muuttuvat myös asenteet.

Kirjaudu sisään

Salapoltto oli sotien jälkeen iso ongelma - vuonna 1945 Alajärven poliisi hävitti 28 viinatehdasta

Haluatko lukea artikkelin?