Viime keväänä Järviseudulle saapui ukrainalaisia lapsia ja nuoria Ukrainan tilanteen takia. Päätimme selvittää, miten ja missä heidän kouluopetuksensa oikein järjestetään.
Kysyimme asiasta Alajärven sivistystoimenjohtajalta Esa Kaunistolta ja Soinin yhtenäiskoulun rehtorilta Pasi Huvilalta.
Lisäksi kävimme vierailemassa Alajärvellä Paavolan koulussa valmistavan opetuksen ryhmän tunnilla, jossa valmistavan opetuksen opettaja Alevtina Timmerpakka ja Paavolan koulun rehtori Pentti Rentola kertoivat, kuinka opetus järjestetään ja mikä merkitys sillä on.
Valmistavaa opetusta niin Alajärvellä, Vimpelissä kuin Soinissakin
Kauniston mukaan ukrainalaisille lapsille ja nuorille järjestetään Alajärvellä ja Vimpelissä valmistavaa opetusta kaikille esi- ja peruskouluikäisille.
– 11. elokuuta tilaston mukaan Alajärvellä on viisi ukrainalaista oppilasta, joista kaksi on Paavolassa ja kolme yläkoulussa. Vimpelissä on neljä, joista kolme on Aapiskujalla ja yksi yhteiskoulussa.
Kaunisto mukaan Alajärvellä ja Lappajärvellä on yhteinen valmistavan opetuksen opettaja, Alevtina Timmerpakka, joka käy maanantaisin ja tiistaisin sekä parillisina perjantaina opettamassa Paavolan koulussa.
Lisäksi Alajärven yläkoulun puolella on valmistavan opetuksen tuntiopettaja.
Huvilan mukaan Soinin yhtenäiskoulussa yksi ukrainalainen oppilas.
– Hänelle järjestetään valmistavaa opetusta yhteistyössä erityisopettajan ja opettajien kanssa sekä yksilöllisesti että ryhmissä. Tavoitteena on opiskella suomen kieltä ja perusasioita.
Mitä valmistava opetus tarkoittaa?
Kauniston mukaan perusopetuksen valmistava opetus on tarkoitettu kaikille niille esi- ja perusopetusikäisille maahanmuuttajataustaisille lapsille ja nuorille, joilla ei ole vielä tarvittavia kielellisiä valmiuksia esi- tai perusopetuksessa opiskeluun.
– Valmistavaa opetusta varten ei ole määritelty valtakunnallista tuntijakoa eikä oppimäärää, joten oppilaalle laaditaan oma opinto-ohjelma. Siinä määritellään esimerkiksi oppilaan oppimisen tavoitteet, opiskeltavat oppiaineet, tuntimäärät ja sisällöt.
Kaunisto jatkaa, että ensiksi opetellaan suomen kielen perusteet, minkä jälkeen edetään kohti opetussuunnitelman mukaista, oman vuosiluokan mukaisia tavoitteita.
– Periaatteena on, että opetuksen edistyessä lapset olisivat yhä enemmän omissa yleisopetuksen ryhmissään.
Puhuminen on tärkeää
Timmerpakka on kotoisin Venäjältä ja on ollut Suomessa vuodesta 1995 lähtien. Hän puhuu niin venäjää, suomea kuin englantiakin. Hän puhuu oppilailleen suomeksi ja venäjäksi.
– Tällä hetkellä valmistavan opetuksen luokassa on 13 oppilasta, kaksi Ukrainasta ja loput Venäjältä. Venäläiset oppilaat ovat Jamin opiskelijoiden lapsia.
Oppilaita on eri ikäisiä, eskari-ikäisestä kuudesluokkalaisiin.
Timmerpakan tehtävänä on opettaa lapsille suomen kieli niin hyvin, että he pärjäävät omassa luokassa perusopetuksessa.
– Opetan suomen kieltä lapsen oman kielitason mukaisesti. Luokassa on kielellisesti eritasoisia, osa osaavat suomen kieltä vahvemmin ja osa heikommin.
Hän korostaa suomen kielellä puhumisen tärkeyttä.
– Valmistavan opetuksen tehtävänä on antaa lapselle rohkeutta ja saada hänet puhumaan suomea arkitilanteissa. Tavoitteena on, että lapset pärjäisivät jokapäiväisissä tilanteissa niin koulussa kuin koulun ulkopuolellakin.
Opetuksessa käydään teemoittain aiheita läpi.
– Nyt käymme läpi aakkosia, sitten vuodenaikoja, kuukausia, viikonpäiviä ja niin edelleen. Pelaamme myös pelejä, joissa käytetään aktiivisesti suomen kieltä.
Valmistavaa opetusta toista kertaa Paavolassa
Paavolan alakoulun rehtori Pentti Rentola kertoo, että vuosi sitten syyskuussa Paavolan koulussa järjestettiin ensimmäistä kertaa valmistavaa opetusta.
– Nyt on toinen lukuvuosi menossa. Onneksi valmistavaa opetusta oli meillä jo viime vuonna. Se on helpottanut opetuksen järjestämistä nyt Ukrainan tilanteen myötä.
Myös Rentola korostaa suomen kielellä puhumista.
– Myös vapaa-aikana on tärkeä puhua suomea, voisi esimerkiksi olla kummiperheitä, vapaa-aikana suomea puhuvia kavereita.
Rentola ja Timmerpakka ovat huomanneet sen, että jos samassa luokassa on esimerkiksi monta venäjän kieltä puhuvaa oppilasta, he puhuvat usein keskenään venäjäksi.
– Samaa kieltä puhuvat hakeutuvat helposti yhteen, Rentola miettii.
– Esimerkiksi yhdessä luokassa oli yksi venäläinen ja kaksi ukrainalaista oppilasta, ja heistä tuli hyviä kavereita keskenään venäjän kielellä. Pikkuhiljaa he ovat lähteneet tutustumaan myös muihinkin oppilaisiin, Timmerpakka kertoo.
Valmistava opetus on tärkeää
Rentolan mukaan valmistava opetus kestää 9 kuukautta.
– Toki jos kehittyy aikaisemmin, niin voi mennä omaan kotiluokkaan. Valmistavaa opetusta tapahtuu täällä osittain valo-luokassa, eli valmistavan opetuksen luokassa, ja osittain omassa kotiluokassa. Opetus on siis kokonaisvaltaista.
Hän jatkaa, että heti alusta lähtien jokaisella oppilaalla on oma kotiluokka, jonne 9 kuukauden jälkeen jäädään.
– Valo-luokka on tosi tärkeä tässä alussa. On tärkeää, että lapset voivat tulla omalla äidinkielellä kuuluksi ja ymmärretyksi, Rentola toteaa.
Myös Timmerpakasta on hyvä, että valmistavaa opetusta tapahtuu valo-luokan lisäksi myös kotiluokissa.
– Siten oppilaat integroituvat omaan kotiluokkaan ja pääsevät olemaan erilaisilla tunneilla, kuten liikunnassa, käsityössä ja musiikissa. He myös saavat kavereita luokkalaisista.
– On todella tärkeää, että jokaisella on oma paikka ja tervetullut olo tänne. Se helpottaa kotiutumista, Rentola kiteyttää.