Valokuvaaja Olavi Korkea-aho asusti sotien jälkeen kirkon vieressä Alapihan pihapiirissä ja ikuisti sotien jälkeistä vanhaa Paavolaa.
Kuvista Alajärven kirjakauppa Viljo P. Kotkaniemi julkaisi postikorttisarjan. Sotien jälkeen Olavin asustamaa taloa kutsuttiin Nelimarkan taloksi tai Jyyli-tädin taloksi omistajien Jyyli ja Ville Nelimarkan mukaan.
Jyyli peri talon Ananias Tallbackalta, joka asusti taloa 1900-luvun alkupuolella.
Taloa kutsuttiinkin tuolloin Ananiaksen taloksi.
Talon vasemmassa päädyssä Ananiaksella oli aina vuokralaisia ja se toimi eri aikoina muun muassa Paavolan postina, nimismiehen asuntona ja pankkina.
Mutta kuka olikaan Ananias?
Valkoisin kivin koristeltu hauta
Vanhan hautausmaan aivan koillisnurkasta löytyy hautakivi , josta nimet ovat kuluneet jo lähes tunnistamattomiksi - Ananias ja Maija Tallpakka, kuten ne on kiveen tuolloin kirjattu.
Vaikka heiltä ei jäänyt jälkeläisiä, niin vuonna 1926 kuolleen Ananiaksen hauta on edelleen koristeltu pienin valkoisin kivin.
Hautapaikka onkin mitä sopivin Ananiakselle, avautuuhan siitä avarat näkymät järvelle sekä myös viereiselle Ananiaksen omalle rannalle. Ananiaksen rantana tunnettiin aikoinaan Alapihan rannan ja silloisen Kirkkorannan väliin jäänyt ranta-alue, joka oli tuolloin myös suosittu uimapaikka.
Nykyisin samassa rannassa Venepolun päässä on venelaituri.
Kaukana hautapaikasta ei siis ollut myöskään Ananiaksen kotitalo, joka oli näköetäisyydellä kirkon vieressä Alapihassa.
Ananiaksella oli hetken osuus Paavolan myllystä, ennen kuin hän luovutti osuutensa sisarensa tyttären Sanna Maijan puolisolle Aaro Tallbackalle.
Jalkaisin, suksin ja pyörällä
Ananiaksen muistokirjoituksesta (Vaasa-lehti 26.11.1926) löytyy ”maalaiskirjeenkantajana” toimineen Ananiaksen työnkuvausta 1900- luvun alusta.
Jalkaisin, suksin ja pyörällä Ananias jakoi postia Paavolasta käsin aina Koskenvarren ja Saukonperän kylille asti yhteensä 23 vuoden ajan.
Hän teki viimeisen postimatkansa kuolemaansa edeltäneenä päivänä 70 vuoden iässä.
Muistokirjoituksen mukaan Ananiakselle kertyi uran aikana kaikkineen kunnioitettavat 75 000 km postinkantomatkat.
”Kepeät mullat vanhuksen haudalle”, päättyi Ananiaksen muistokirjoitus.
Esa Tallbacka