Loppiainen on takana ja joulunaika siten virallisesti ohi. Palataan kuitenkin vielä hetkeksi muistelemaan suurinta jouluelokuvaidoliani: hänen elämäntapansa kun on sovellettavissa vuoden jokaiseen päivään.
Arvaatko näiden vihjeiden perusteella, kuka on kyseessä?
Hän on vihaa joulun kulutusjuhlaa ja uskoo kestäviin ratkaisuihin. Silloin, kun hän antaa joululahjoja, hän valmistaa ne itse kierrätysmateriaaleista. Hän myös roskisdyykkasi jo kauan ennen kuin siitä tuli trendiharrastus.
Hän matkustaa päästöttömillä kulkuneuvoilla ja käyttää kotitaloutensa energianlähteenä jätteestä syntyvää energiaa.
Hän suosii käytettyjä vaatteita ja tarpeen vaatiessa muokkaa niitä uusiksi ompelukoneella Tee se itse -tyyliin.
Materian vastustamisen ohella sosiaalisen epäoikeudenmukaisuuden kysymykset, kuten maailman ruokapulan ratkaiseminen, ovat myös lähellä hänen sydäntään.
Ei, kyseessä ei ole minkään filmin joulupukki, Elf-elokuvan lapsenomaisesti kaikesta iloitseva Buddy-tonttu, Turbomiehenä lentelevä supersankari-isä tai edes saituruudestaan tunnettu Ebenezer Scrooge.
Kyseessä on Grinch. Tuo vihreä, karvainen, hyljeksitty otus, joka ”varasti joulun”.
The Grinchin kuuluisin elokuvaversio, jossa pääosaa näyttelee Jim Carrey, ilmestyi vuonna 2000. Lastenkirja, johon filmatisointi perustuu, on kuitenkin julkaistu jo 1957.
Vaikka elokuvaan onkin lisätty yksityiskohtia, joita alkuperäisessä kirjassa ei mainita, perussanoma välittyy molemmista viiltävän ajankohtaisena vielä lähes 70 vuotta myöhemminkin.
Nyt, jos koskaan kaipaamme alati kasvavien tavaravuorten keskelle jokavuotista muistutusta siitä, mikä elämässä on oikeasti tärkeää.