Vimpelin kunnanvaltuusto päätti maanantai-illan kokouksessaan suuresta teollisuusinvestoinnista. Kunnanjohtaja Sam Leijonanmieli arvioi, että kyseessä saattoi olla kunnan historian toiseksi suurin teollinen investointi.
Investoinnin syynä on Tikli Oy:n tarvitsema uusi hallirakennus. Kunta myöntää kehittämisyhtiö Vimpeli Invest Oy:lle 8,5 miljoonan euron omavelkaisen takauksen. Kehittämisyhtiö rakennuttaa hallin, jonka Tikli vuokraa lunastussopimuksella.
– Lunastusaika on maksimissaan 12 vuotta, mutta Tikli voi lunastaa hallin itselleen jo ennen määräajan umpeutumista, Vimpeli Invest Oy:n toimitusjohtaja Susanna Alho kertoo.
Uusi halli mahdollistaa Tiklin kolmen Järviseudun toimipisteen yhdistämisen samaan paikkaan Vimpelin Teollisuusmäelle. Toimitiloja on tällä hetkellä Vimpelissä ja Alajärvellä.
– Meillä on esimerkiksi kolme päällekkäistä varastoa ja niiden yhdistäminen lisää tehokuutta, Tiklin toimitusjohtaja Pasi Arvola sanoo.
Arvolan mukaan tilaa tarvitaan myös yrityksen toimintojen laajentamiseen.
– Toiminta pysyy samanlaisena, mutta laajentamispaineita on etenkin alumiinin CNC-koneistusta tekevän tytäryhtiö Honpumetin toiminnoissa.
Ennen Vimpelin rakennuttamispäätöstä Tikli kartoitti tilavaihtoehtoja myös muualta.
– Katse oli kuitenkin lähiseudulla. Meille on tärkeä toimia täällä alumiiniklusterin alueella, Arvola painottaa.
Uusi halli tulee lisäämään myös työpaikkoja. Tällä hetkellä vahvuus on Arvolan mukaan 85, uusien tilojen valmistuttua työntekijämäärä nousee yli 90 henkeen.
– Työvoimapula on todennäköisesti jossain vaiheessa edessä. Jo nyt iso osa työntekijöistä tulee Vimpelin ulkopuolelta. Jamin toimipisteen läheisyys on mahdollistanut sen, että olemme saaneet harjoittelijoita ja sitä kautta työntekijöitä, Arvola toteaa.
Pitkä suunnittelu, tiukka aikataulu
Tiklin ensimmäinen yhteydenotto kuntaan tehtiin jo vuonna 2023. Leijonanmielen mukaan se nopeutti syksyllä 2023 perustetun kehittämisyhtiö Vimpeli Investin syntyä.
– Päätös kehittämisyhtiöstä oli tehty jo aiemmin, sen alkuperäinen tarkoitus oli rakennuttaa vastaanottohalli aloittavien yritysten tarpeisiin.
Suunnittelun aikana käytiin läpi erilaisia vaihtoehtoja.
– Kartoitimme jo olemassa olevia tiloja ja pohdimme myös siirrettävän hallin rakentamista, Alho kertoo.
Lopulta parhaaksi ratkaisuksi katsottiin juuri Tiklin tarpeisiin vastaavan uuden tilan rakennuttaminen.
Tavoitteena on, että hallin rakentaminen päästään aloittamaan alkusyksyllä. Arvola toteaa, että aikataulu on haasteellinen, mutta toteutettavissa.
Urakkatarjouksia aletaan pyytää sen jälkeen, kun valtuuston päätös tulee lainvoimaiseksi 30 päivän jälkeen.
Hankkeen toteutumisen ehtona on, että sen kustannukset eivät nouse yli myönnetyn 8,5 miljoonan euron lainasumman.
– Jos näin kävisi, hanke voi vielä kaatua, Leijonanmieli toteaa.
Tiukkaa keskustelua valtuustossa
Vimpelin valtuutetut ovat saaneet tietoa hankkeesta kevään aikana kahdessa erillisessä iltakoulussa. Tästäkin huolimatta lainan käsittely kirvoitti valtuustossa pitkän ja tiukankin keskustelun.
Valtuutetut kantoivat huolta muun muassa hankkeen vaikutuksesta Vimpelin talouteen ja sen vaikutuksista jo useamman vuoden suunnitteilla olleeseen koulurakentamiseen.
Lopulta lainatakauspäätös tehtiin yksimielisesti. Perussuomalaisten valtuutettu Jukka-Pekka Uusitupa esitti keskustelun aikana, että päätös siirrettäisiin uudelle valtuustolle. Äänestyksen jälkeen keskustelua päätettiin jatkaa.
Uusitupa jätti päätökseen eriävän mielipiteensä.
Leijonanmieli vakuuttaa, että lainatakauksella ja koulurakentamisella ei ole vaikutusta toisiinsa.
– Asia herätti keskustelua kuten ison hankkeen kuuluukin.
Leijonanmieli vakuuttaa, että koulu pystytään rakentamaan. Koulun lopullisesta koosta ja rakentamistavasta ei ole vielä tehty päätöksiä.
– Siihen vaikuttaa moni asia. Valtionosuuksiin on tulossa muutoksia, niiden koosta vuoden 2026 jälkeen ei ole vielä tietoa. Meidän oma lukiolupa on tällä hetkellä ministerin käsittelyssä, jos lupaa ei saada, on vaikutus 300 000 euroa miinusta vuosittain. Lisäksi meneillään on useita energiahankkeita.
Energiahankkeilla Leijonanmieli viittaa muun muassa suunnitteilla olevaan aurinkovoimahankkeeseen, joka toteutuessaan toisi kuntaan kiinteistöverotuloja.
– Jos joku nyt kysyisi, millaisen koulurakentamisen kunnan talous kestää, en osaisi vastata. Talousarviosuunnittelussa on paljon kysymysmerkkejä. Silti koulu tullaan kyllä toteuttamaan, Leijonanmieli vakuuttaa.