Vimpelin kunnan tulevaisuuden vaihtoehtojen käsittely etenee.
Valtiovarainministeriö on pyytänyt 12.8. Vimpelin kunnalta ja sen naapurikunnilta lausuntoa osallistumisesta erityiseen kuntajakoselvitykseen.
Postia on lähtenyt ministeriöstä Vimpelin lisäksi Alajärven, Evijärven, Kyyjärven, Lappajärven, Perhon, Soinin ja Vetelin kunnille.
Asianomaisten kuntien kuulemisen jälkeen ministeriö voi määrätä alueelle erityisen kuntajakoselvityksen.
Vimpeli luottaa mahdollisuuksiinsa itsenäisenä
Arviointiryhmä katsoi tammikuussa, että Vimpelin kunnan talouskehitys ja -näkymät ovat siinä määrin heikot, että kuntalaisten palvelujen turvaaminen on vaarantumassa. Se katsoi, ettei Vimpelillä ole uskottavia, riittävästi taloudellisiin ja toiminnallisiin tosiasioihin perustuvia edellytyksiä palvelujen järjestämiseen ja turvaamiseen kuntalaisille itsenäisenä kuntana tulevaisuudessa.
Vimpelin kunta on vastannut tähän ilmoittamalla, että sillä on realistiset mahdollisuudet ja kyky tasapainottaa kunnan talous ja turvata palvelut itsenäisenä kuntana.
Kuntalausunnot ja selvitysmies
Nyt naapurikunnille esitetty lausuntopyyntö liittyy siihen, että lain mukaan kuntia tulee kuulla ennen kuin valtiovarainministeriö tekee lopullista päätöstä Vimpelin kohtalosta.
Kuntalausuntojen saapumisen jälkeen asia etenee siten, että valtiovarainministeriö asettaa yhden tai useamman kuntajakoselvittäjän, jonka tehtävänä on laatia erityinen kuntajakoselvitys Vimpelin kunnan asukkaiden palvelujen turvaamiseksi.
Erityisen kuntajakoselvityksen on määrä valmistua 31.1.2016 mennessä.
Valtioneuvosto päättää, onko Vimpeli jatkossa itsenäinen kunta
Valtiovarainministeriön neuvotteleva virkamies Anu Hernesmaa kertoo, että erityinen kuntajakoselvitys poikkeaa tavallisesta siinä, että toimeksipanija on ministeriö, eivät kunnat keskenään.
Automaattisesti tämä ei vielä tarkoita sitä, että Vimpelillä on edessään kuntaliitos.
Siitä päättää lopullisesti valtioneuvosto.
– Selvittäjän tehtävänä on laatia yhdistymisselvitys ja -esitys. Se tulee kuntien valtuustojen käsiteltäväksi.
Kunnat voivat esityksen hyväksyä, jolloin hallitukselle jää mahdollisen liitoksen sinetöinti.
Jos kunnat eivät sitä hyväksy, asian ratkaisu on joka tapauksessa valtioneuvoston käsissä.
– Kuntarakennelain mukaan valtioneuvosto voi pakkoliittää kriisikunnan kuntajakoselivttäjän esityksestä, jos muutos on välttämätön erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevan kunnan asukkaiden lakisääteisten palvelujen turvaamiseksi, sanoo Hernesmaa.
