Vimpelin Vedon 90-vuotisjuhlaa vietetään 27.10.2024.
Yhteiskoulun auditoriossa pidettävässä juhlassa on nähtävänä legendaarinen Vimpeli-palkinto.
Juhlapäivänä Suomen pesäpallomuseossa julkistetaan palkinnosta taulu.
Viime kesänä Jyväskylässä Itä–Länsi-ottelussa jaettiin Vimpeli-palkinto 30. kerran.
– Vimpeli-palkinnon status on vuosien varrella kasvanut. Yritykset, yhteisöt ja erityisesti yksityiset henkilöt ovat olleet tyytyväisiä ja ylpeitä palkinnosta, toteaa vimpeliläinen Matti Lehto, joka muistelee seuraavassa palkinnon syntyä ja historiaa.
Asia eteni ripeästi
Pesäpalloilijapatsaasta oli Vimpelissä puhuttu vuosien kuluessa aina silloin tällöin.
Valtuuston varapuheenjohtaja Sauli Männikkö esitti 1.9.1986, että kunnanhallitus käynnistäisi pesäpalloilijan patsashankkeen.
Asia eteni varsin nopeasti. Kunnanhallitus esitti valtuustolle 4.12.1986, että kunta sijoittaa pesäpalloilijapatsasrahastoon 50 000 markkaa ja asettaa pesäpalloilijapatsastoimikunnan.
Vimpelin kunnanvaltuusto hyväksyi kunnan 120- vuotisjuhlakokouksessa 12.12.1986 kunnanhallituksen esityksen yksimielisesti.
Patsastoimikuntaa valittiin Männikkö ja Matti Lehto Vimpelin kunnasta, Kari Rannila paikkakunnan liike-elämästä, Teuvo Mäkelä Vimpelin Vedosta, Esa Latva-Rasku Etelä-Pohjanmaan Maakuntaliitosta, Taisto Joensuu Pesäpalloliitosta ja Ilmari Ylä-Autio SVUL:n Etelä-Pohjanmaan piiristä.
Puheenjohtajaksi valittiin Männikkö ja varapuheenjohtajaksi Lehto. Toimikunnan sihteerinä toimi koulutoimenjohtaja Martti Sunnari.
Toimikunta valitsi varsin nopeasti patsaan tekijäksi kuvanveistäjä Kari Ovaskan. Patsashankkeen rahoittamiseksi tilattiin Ovaskalta 20 kappaletta patsaan pienoiskappaletta.
Ne pakkomyytiin vimpeliläisille yrityksille ja myös ulkopaikkakuntalaisille 10 000 markan kappalehintaan. Ne saatiin suurin piirtein kaikki myydyksi. Koko kustannusarvio oli 250 000 markkaa, joka saatiin näin kerättyä. Lisäkustannuksia kunnalle kertyi siitä, kun patsaan alue, Lukkarinpuisto, täytyi kokonaan uusia.
Pesäpalloilijapatsaan paljastustilaisuus oli 18.6.1989.
Sauli Männikkö avasi tilaisuuden, Pesäpalloliiton tervehdyksen toi puheenjohtaja Taisto Joensuu ja varsinaisen patsaan paljastuspuheen piti kansanedustaja, TUL:n puheenjohtaja Matti Ahde.
Samana päivänä oli Saarikentällä naisten Liitto–Lehdistö-ottelu.
Jalusta pienoisjäljennökselle
Tutustuin kuvanveistä Kari Ovaskaan Vimpelin pesäpalloilijapatsashankkeen aikana ja meistä tuli varsin hyviä kavereita. Olimme katsomassa kesällä 1992 jotakin superpesisottelua Saarikentällä. Sen yhteydessä Ovaska sanoi, että hänellä on yksi pienoisjäljennös patsaasta, joka on noin kaksi kertaa suurempi kuin aikaisemmat tehdyt pienoisjäljennökset, mutta siinä on vain yksi figuuri eli pallon kiinniottaja. Ovaska totesi, että hän tekee jalustan tälle pienoisjäljennökselle ja hän lahjoittaa sen Vimpelin Vedolle kiertopalkinnoksi.
Satuin olemaan tuolloin Vimpelin Vedon puheenjohtaja, mutta siitä ei Ovaska varmaan tiennyt mitään.
Syksyllä 1992 Marja-Liisa Kivipellosta tuli uusi Vimpelin Vedon puheenjohtaja. Kerroin hänelle Ovaskan lupauksesta. Hän sanoi, että hoida sinä sitä asiaa, jos se edistyy.
Keväällä 1993 Kari Ovaska ilmoitti, että patsaan jalusta on valmis ja hän on valmis lahjoittamaan sen Vimpelin Vedolle.
Ilmoitin asian Kivipellolle, joka totesi, että otetaan kiertopalkinto vastaan ja hoida asiaa eteenpäin.
Otin yhteyttä Pesäpalloliittoon Markku Pulliseen ja kerroin hänelle asiasta. Hän lupasi edistää asiaa Pesäpallolitossa. Lähetin hänelle pesäpalloilijapatsaan säännöt, jonka muodon olimme suunnitelleet puhelimessa.
Pesäpalloliiton liittojohtokunta hyväksyi pesäpalloilijapatsaan säännöt ja ajatuksen kiertopalkinnosta.
Sovimme, että palkinto luovutetaan Vimpelin Vedolle 28.4.1993 Suomen Urheilumuseossa Helsingissä.
Paikalla olivat kuvanveistäjä Kari Ovaska ja Vimpelin Vedosta pesäpallojaoston puheenjohtaja Esa Rannila ja johtokunnan jäsen Matti Lehto sekä Pesäpalloliiton toiminnanjohtaja Markku Pullinen, jotka allekirjoittivat Pesäpalloilijapatsaan säännöt.
MTV:n urheilutoimittaja Jari Porttila sai tapahtumasta 20–30 sekunnin jutun MTV:n urheiluruutuun.
Vedon omaisuutta
Edellä mainitusta asiakirjasta selviää, että kiertopalkinto on Vimpelin Vedon omaisuutta. Jos jostain syystä kiertopalkinnon jakaminen lopetetaan, niin kiertopalkinto jää Vimpelin Vedolle.
Sääntökirjasta selviää myös, että palkinto luovutetaan Pesäpalloliiton vuotuisessa palkintojen jakotilaisuudessa ”Lemmenlaivaristeilyllä”.
Tässä tilaisuudessa sovittiin, että Markku Pullinen vie kiertopalkinnon Pesäpalloliittoon ja tuo syksyllä sen päätösristeilylle. Menin kuvanveistäjä Kari Ovaskan kanssa lokakuussa 1993 ”Lemmenlaivaristeilylle”. Kaikki vieraat laivalle ottivat vastaan Pesäpalloliiton toiminnanjohtaja Markku Pullinen ja Superpesiksen toimitusjohtaja Kimmo Tolonen.
Huomautin kätellessäni Markku Pullista, että onhan kiertopalkinto mukana! Huomasin heti Markun naamasta, että palkinto on jäänyt Pesäpalloliittoon eikä sitä ehditä millään hakea mukaan.
Menimme kuitenkin laivaan. Siellä pahoiteltiin asiaa ihan oikein ja yritettiin jos minkälaista vaihtoehtoa laivalla asian korjaamiseksi. Olin sopinut Ovaskan kanssa, ettei meille sovi mikään ”korvausvaihtoehto”. Sanoin kuvanveistäjälle, etteiköhän mennä baarin puolelle!
On rehellisesti tunnustettava, että toiminnanjohtaja oli tosissaan pahoillaan. Mutta siinä vaiheessa asia jäi sellaiseksi eli mitään ei tapahtunut.
Onni onnettomuudessa
Seuraavana keväänä huhtikuussa 1994 Markku Pullinen soitti minulle ja pahoitteli vielä kerran edellisen syksyn kiertopalkintosoppaa.
Tämän jälkeen hän ehdotti, että sopisiko sinulle ja teille, että Vimpeli-palkinto jaettaisiin ensi kesän miesten Itä–Länsi-ottelun yhteydessä.
Vastasin oitis, että sopii! Minun muistini mukaan Markku Pullinen kutsui ensimmäisen kerran Ovaskan lahjoittamaa kiertopalkintoa Vimpeli-palkinnoksi. Tämän jälkeen on aina puhuttu Vimpeli-palkinnosta.
Vimpeli-palkinto oli saamassa uuden pysyvän statuksen. Unohdettiin se, että palkinto piti jakaa laivaristeilyllä, jossa jaetaan kymmeniä palkintoja. Pullisen palkinnon unohtaminen ensimmäisellä kerralla Pesäpalloliittoon oli onni onnettomuudessa.
Alkuvaiheessa pelkäsin usein, että Pesäpalloliitto muistaisi alkuperäiset säännöt ja liitto muuttaisi käytäntöä alkuperäisen mukaiseksi. Näin ei kuitenkaan tapahtunut, vaan toimittiin uuden käytännön mukaisesti.
Säännöt menivät uusiksi
Kun uusi tilanne oli käsillä, piti Vimpeli-palkinnon sääntöjä muuntaa ja täsmentää. Tein muunnokset keväällä 1994.
Täsmennettyjen sääntöjen mukaan: Kuvanveistäjä Kari Ovaska, joka on tehnyt mm. Vimpelin pesäpalloilijapatsaan, lahjoitti vuonna 1993 Vimpelin Vedolle pesäpalloilijapatsaan pienoisjäljennöksen. Palkinto annetaan vuosittain miesten Itä–Länsi-ottelun yhteydessä kiertopalkintona yhteisölle, yritykselle tai yksityiselle henkilölle, jonka katsotaan merkittävällä tavalla tukeneen tai tehneen työtä pesäpalloilun hyväksi.
Palkintoraatina toimii Vimpelin Vedon, Suomen Pesäpalloliiton ja Superpesiksen miesten ja naisten edellisen vuoden mestarijoukkueen edustajat. Palkintoraadin puheenjohtajana on Vimpelin Vedon edustaja.
Vimpeli-palkinnon jalustaan on kiinnitetty metallilaatta, jonka on lahjoittanut saksalainen Horst Wagner. Hän piti tuohon aikaan vaimonsa Leena Valkama-Wagnerin kanssa kirjakauppaa Vimpelissä.
Laattaan kirjoitetaan Vimpeli–palkinnon saajien nimet.
Punnitut perustelut
Palkintoraati on työskennellyt seuraavasti: Olen soittanut raadin jäsenile ensimmäisen kerran maali-huhtikuussa ja Vedon toimistosta on lähetetty edellisen vuoden lehdistötiedote, jotta jokainen tietää/muistaa, mistä Vimpeli-palkinnosta on kysymys.
Raadin seurajäsenyys on sovittu ko. seuran johdon kanssa. Ensimmäisessä puhelinkeskustelussa olen pyytänyt jäseniä miettimään kuka tai mikä olisi ensi kesänä saamassa Vimpeli-palkinnon.
Toisen kerran olen ollut puhelinyhteydessä touko-kesäkuun vaihteen tienoilla. Tällöin on usein tullut jo yhteinen näkemys siitä, kuka tai mikä saa sinä vuonna palkinnon. Joskus on täytynyt tehdä uusia puhelinkierroksia ratkaisun löytämiseksi.
Ratkaisun tultua valmiiksi raadin perustelut on aina kirjoittanut Pesäpalloliiton toiminnanjohtaja tai joku muu liiton henkilö. Heillä on parhaat tiedot ympäri Suomea olevista palkinnon saajista.
Palkintoraati on lähtenyt siitä, että palkinnon saajat ovat ympäri Suomen ja että sääntöjen antamat vaihtoehdot tulevat vuosien kuluessa täytetyksi. Yrityksiä edustavat mm. Rannila Steel Oy ja Rautaruukki Oyj, yhteisöjä Liikenneturva ja Veikkaus Oy, henkilöitä Mauno Liljamo, Antti Alho ja Antero Viherkenttä sekä seuroja muun muassa Sotkamon Jymy, Porin Pesäkarhut ja Vimpelin Veto. Vuonna 2012 Vimpeli-palkinnon sai solidaarisuussyystä Hyvinkään Tahkon miesten Superpesisjoukkue, koska keväällä kuoli yksi Tahkon pelaaja ampumisvälikohtauksessa.
Sattuman sanelemaa
Tästä kirjoituksesta saattaa saada sellaisen käsityksen, että Vimpeli-palkinto on melkein yksinomaan Matti Lehdon ansiota.
Näin ei todellakaan ole asia. Satuin olemaan sattumalta oikeassa paikassa oikeaan aikaan eli katsomassa superpesisottelua kuvanveistäjä Kari Ovaskan kanssa. Siinä tilanteessa Ovaska lupasi lahjoittaa kiertopalkinnon. Tämän jälkeen kuvanveistäjä piti minuun yhteyttä ja minä yritin parhaalla mahdollisella tavalla edistää asiaa.
Sattumallakin oli osaa, että kiertopalkinnon merkitys kasvoi. Kari Ovaska halusi olla mukana tässä prosessissa. Hän oli mukana ”Lemmenlaivaristeilyllä” ja ensimmäisessä palkinnon jakotilaisuudessa Loimaalla Itä–Länsi-ottelussa 1994.
Sovimme jo keväällä 1995, että menemme Alajärvelle miesten Itä-Länsi otteluun. Yllättäen Kari Ovaska menehtyi vain 50-vuotiaana äkilliseen sairaskohtaukseen Helsingissä 15.6.1995.
Olin raadin puheenjohtajana 25 ensimmäistä vuotta, mutta avustajana oli Tuomo Hovila sen jälkeen, kun hänestä tuli Vimpelin Vedon puheenjohtaja. Minun jälkeeni raadin puheenjohtaja on ollut Tuomo Hovila.
Vimpeli-palkinnon jakamisesta on tullut traditio miesten Itä–Länsi-ottelun väliajalla. Palkinnon jakamiseen on osallistunut tietysti raadin puheenjohtaja ja vaihtelevasti raadin jäseniä.
Hyvä tapa olisi, että edellisen vuoden palkinnon edustaja antaisi kiertopalkinnon uudelle saajalle.
Matti Lehto
Vimpeli-palkinnon saajat:
1994 Rannila Steel Oy, Vimpeli; 1995 Mauno Liljamo, Lapua; 1996 Osuuspankkiryhmä 1997; Sotkamon Jymy; 1998 MTV3; 1999 Sotkamon kunta; 2000 Kiteen Pallo -90; 2001 Rautaruukki Oyj; 2002 Antti Alho; 2003 Liikenneturva; 2004 Vimpelin Veto; 2005 Värimiehet Oy; 2006 Antero Viherkenttä; 2007 Karhun tuotemerkki; 2008 Pesäkarhut, Pori; 2009 Veikkaus Oy; 2010 Aulis Paski; 2011 Jyväskylän Kirittäret; 2012 Hyvinkään Tahkon miesten Superpesis-joukkue; 2013 Raimo Merivalo; 2014 Lapuan Virkiä; 2015 Unto Väisänen; 2016 Nelonen Media; 2017 Arto Luoma; 2018 Joensuun kaupunki; 2019 Päivi Pessi-Järvenpää; 2021 Arto Ojaniemi; 2022 Manse PP, Tampere; 2023 Martti Ruuska ja 2024 Pohjola Vakuutus Oy.