Toukokuussa 1950 Vaasan kentällä järjestetään lentonäytös. Katsojia on tuhatmäärin, joukossa seisoo 17-vuotias Anneli Linna. Hän mykistyy näkemästään ja ajattelee, että myös hänen on päästävä hyppäämään laskuvarjolla.
Unelma oli kaukainen. Nainen laskuvarjohyppääjänä 1950-luvun Suomessa on lähes mahdoton ajatus, jo pukeutumista housuihin vierastetaan. Linna puhuu unelmastaan työpaikallaan, Vaskiluodossa sijaitsevalla Vaasa Woodsin konttorilla. Käy satumainen tuuri.
Joku tietää kertoa, että Vasabladetissa etsitään naishyppääjää juhannuksen lentonäytökseen Kauhavalle. Linna soittaa kotiin Vimpeliin äidille (Kaarina Linna o.s. Rintala) ja pyytää lupaa. Tämä lähettää lupakirjeen tyttärelleen Vaasaan, mutta peruu sen puhelimessa viime hetkellä. Liian vaarallista, ei käy.
Linna lähtee silti. Paikan päällä hän saa ohjeet, kuinka laskuvarjo toimii ja mitä hypyssä tapahtuu. Sitten vaan haalarit jalkaan, lentolasit päähän ja menoksi. Linna on ensimmäistä kertaa lentokoneessa.
Alas vain kun on kerran luvattu, hän ajattelee ennen kuin saa käskyn kiivetä siivelle ja hypätä.
Kuinka hypyssä kävi?
Niin hyvin, että puoli vuotta myöhemmin Linna on hurjaa vauhtia matkalla suomalaisen ilmailun historiankirjoihin.
Kolme vuotta myöhemmin hän on jo legenda, kautta maan tunnettu ilma-akrobaatti ja ensimmäinen suomalaisnainen, joka on tehnyt hyppäämisestä itselleen ammatin.
Bravuuri oli roikkua lentokoneesta tikkaissa
Ilmailusta useita tietokirjoja kirjoittanut Harri Mustonen nostaa Linnan tarinan esiin suomalaisesta ilmasirkuksesta kertovassa kirjassaan Kahleista maan. Ilma-akrobaatteja ja pilvien huimapäitä.
Kauhavan juhannusnäytöksessä tehty laskuvarjohyppy oli ollut Linnalle valtava kokemus. Se oli tuonut myös julkisuutta: hän oli neljäs laskuvarjolla koskaan hypännyt suomalaisnainen.
Linna janosi lisää. Hyppyhalut kulkeutuivat lentosirkusta johtavan Eero Pakarisen korviin. Huhtikuussa 1951 Linna matkusti Jämin ilmailukouluun, jossa toimintaa pyöritettiin.
Sopimus tehtiin saman tien. Linnasta tulisi lentosirkusryhmän vetonaula. Se sai nimen Pilvien huimapäät.
Alkoivat temppujen opettelu ja kiertueet. Kiertueiden lomassa Linna työskenteli ilmailukoulun sihteerinä.
Yhteisö oli tiivis eikä naisia ollut tavattu nähdä lentopiireissä. Mustosen mukaan Linna lunasti nopeasti paikkansa. Siihen vaikutti hänen voimakas persoonansa.
– Hänessä oli harvinaislaatuisen voimakasta määrätietoisuutta. Sitä kertovat kaikki hänen toimensa ilmailijan uralla lähtien alaikäisenä tehdystä laskuvarjohypystä. Tämä luonteenpiirre oli myös edellytys sille, että hän pystyi esiintymään lentosirkuksen henkeäsalpaavissa esityksissä ja vaativissa olosuhteissa.
Temput tehtiin Smolik-koneella. Jo parin viikon kuluttua saapumisestaan lempinimen Luumu saanut Linna kokeili ratsastusta Smolikin siivellä. Siitä tuli vakiotemppu.
Eräs bravuuri oli roikkua pää alaspäin lentokoneeseen kiinnitetyiltä nuoratikkailta.
– Temppujen ja laskuvarjohyppyjen jännitys sekä sen tuoma adrenaliini veti varmasti näitä nuoria esiintyjiä puoleensa, vaikka oli heillä myös aito ja voimakas palo levittää ilmailun sanomaa sodanjälkeisessä Suomessa.
Toiminta alkoi varsin pian hiipua
Lentosirkuksen saapuminen paikkakunnalle oli aina tapaus. Pilvien huimapäiden parhaaksi kesäksi tuli kesä 1952. Eri puolilla maata järjestetyissä näytöksissä kävi 64 000 katsojaa. Edellisvuonna näytökset olivat tavoittaneet 40 000 katsojaa.
Parin vuoden kuluttua toiminta alkoi jo yskähdellä. Katsojamäärät laskivat, ilma-akrobatian uutuusarvo oli himmentynyt. Kaiken lisäksi onnettomuudet olivat tuoneet kielteistä julkisuutta.
Viimeinen näytös lennettiin elokuussa 1954. Toimintaa oli kestänyt viisi vuotta. Lentosirkus jäi lyhytaikaiseksi suomalaisen ilmailun ilmiöksi. Mustonen sanoo, että se jäi historiankirjoihin myös eurooppalaisena erikoisuutena.
Mikä oli Anneli Linnan merkitys?
– Hän antoi uskoa tytöille ja nuorille naisille luottaa omiin kykyihin ja siihen, että heistä voi tulla mitä vain. 1950-luvun Suomi oli maatalousyhteiskunta, jossa naisilla oli kapeat näköalat suunnitella elämäänsä.
Anneli Penttilän o.s. Linnan äiti oli Kaarina Linna o.s. Rintala. Hän kotoisin Erkki Rintalan nykyään omistamasta talosta aivan Vimpelin kirkonkylästä. Annelin isä oli Aarne Linna. Hän oli syntynyt Pietarsaaressa ja kaatui kesällä 1944 Kilpeenjoella. Hänet on haudattu Vimpelin sankarihautaan. (JK)
Fakta: Anneli Linna
Anneli Linna, avioiduttuaan Penttilä, syntyi Vimpelissä vuonna 1932 ja menehtyi Lahdessa 1994.
Suomalaisen ilma-akrobatian uranuurtaja. Esiintyi Suomen Ilmailuliiton Pilvien huimapäät -ilmasirkuksessa.
Lentosirkuksen jälkeen avioitui ilmavoimien lentäjän Erkki Penttilän kanssa. Pari sai neljä lasta. Yksi lapsista on Risto E.J. Penttilä.
Lasten vartuttua työskenteli pitkään vaatetusliikkeen myyjänä Heinolassa.
Tietokirjailija Harri Mustonen kirjoittaa Anneli Linnan vuosista lentosirkuksesta kirjassa Kahleista maan. Ilma-akrobaatteja ja pilvien huimapäitä (Koala Kustannus 2020).
ANNE PUUMALA
