Viime vuoden marraskuussa perustettiin Vimpelin Palomiehet ry:n alaisuuteen palokuntanaisten oma ryhmä.
Palokuntanaisten puheenjohtaja Anne Korkea-aho kertoo, että tarve lähti palomiesyhdistyksen pyynnöstä.
– Alajärvellä, Lappajärvellä ja Lehtimäellä toimii palokuntanaiset, mutta Vimpelissä ei tällaista toimintaa ole ollut, Korkea-aho toteaa.
– Meidän ydintehtävämme on muonituksen järjestäminen silloin, kun palokunta hälytetään isoon maastopaloon tai rakennuspaloon, puheenjohtaja jatkaa.
Tukikohtana toimii paloasema ja sen keittiö. Hälytyksen tullessa naiset rientävät tekemään voileipiä ja muuta maastoevääksi soveltuvaa, olipa sitten yö tai päivä.
– Paikallinen K-kauppias on luvannut avata meille ovet, jotta pääsemme noutamaan ruokatarvikkeita. Valmistamme eväät, jotka viemme palopaikalle joko itse tai joku palomiehistä noutaa ne asemalta, Korkea-aho selventää.
Palokuntanaisten sihteeri Kirsi Sänkiaho kertoo, että muonituksen lisäksi heillä on muitakin tehtäviä.
– Valistustyö on niistä yksi. Olemme aloittamassa lasten ja nuorten palokuntakerhoa, jotta saamme myös heitä kiinnostumaan toiminnasta. Yhteistyötä tehdään kunnan ja 4H-yhdistyksen kanssa kerhojen ja leiripäivien järjestämisessä.
Vimpelin kunta myönsi vastikään palokuntanaisille avustusta. Perusteena avustukselle mainittiin, että kyseessä on kunnan varautumisen kannalta tärkeä uusi toiminta. Naiset toteavatkin, että palomiesten muonitus on yksi osa tätä varautumista.
Kunnan kanssa yhteistyö näkyy myös muuna toimintana. Naiset ovat huolehtimassa, että Sääksjärven ympärijuoksussa viimeisetkin pääsevät maaliin. Lisäksi he ovat mukana pesisfestivaaleilla hoitamassa muonitusta osana omaa varainhankintaa, sekä esittelemässä palokuntanaisten toimintaa.
– Onhan se merkittävää toimintaa, että palomiehet jaksavat olla sammuttamassa suuria tulipaloja. Lisäksi kunta voi kutsua meitä apuun erilaisissa tilanteissa, joissa tarvitaan esimerkiksi juuri muonitusta, naiset toteavat.
Avustuksella on tarkoitus hankkia palokuntanaisille oma pakastin. Pullaa on jo leivottu palolaitoksen pakastimeen, mutta varustautuminen pääsee todella vauhtiin, kun naiset saavat sinne riittävästi omaa säilytystilaa.
– Ensimmäisellä kokoontumiskerralla leivoimme pullaa, mutta tarkoitus on leipoa itse myös sämpylöitä ja piirakoita tulevan varalle, Sänkiaho sanoo.
Kaikenikäisiä kaivataan
Korkea-aho työskentelee ensihoitajana ja hän on mukana myös palolaitoksen ensivasteyksikössä. Sänkiaho on töissä Vimpelin 4H:ssa ja sanoo kokevansa myös sitä kautta vapaaehtoistyön merkityksellisenä. Mari Kaunisto taas on mukana SPR:n Vimpelin osaston toiminnassa ja on sen yhdistyksen hallituksen jäsen.
– Se, että voidaan tehdä yhdessä hyvää, on suurin syy, miksi olen itse mukana, Kaunisto toteaa.
Hän kuitenkin jatkaa, että ei tarvitse olla jollakin tavalla osaaja, jotta voi tulla mukaan toimintaan. Palokuntanaisissa on tällä hetkellä yhdeksän naista ja uusia kasvoja kaivataan.
– Olemme aika lailla ruuhkavuosia eläviä naisia. Ehkä keski-ikäisiä, nuorin on kuitenkin noin parikymppinen. Mukaan toivomme kaiken ikäisiä, hän sanoo.
Se, että palohälytys ei katso kelloa, tekee muonitukseen lähdön haasteelliseksi niille, jotka ovat päivätöissä. Kesken työpäivän lähdöt vaativat joustoa työnantajalta. Siksipä naiset houkuttelevatkin mukaan niitä, jotka eivät enää ole työelämässä.
Naiset muistuttavat, että palokuntanaisten toiminta on avoin myös miehille. Aivan kuten Palomiehet ry:ssä on myös naisia mukana.
– Miehiä otamme erittäin mielellämme mukaan. Toiminta sopii erittäin hyvin eläkeläisille. He voisivat toimia myös kerhomummoina ja -pappoina. Tehtäviä on jokaiselle jotakin oman osaamisen ja pystymisen mukaan.
Naiset toteavat, että palokuntanaisissa tullaan huolehtimaan oman väen perehdytyksestä ja uuden oppimisesta.
– Toisella kokoontumiskerralla meille esitellään paloasemaa ja sen toimintaa. Jossain vaiheessa käymme läpi alkusammutusta. Tätä työtä tehdään yhdessä, neuvotaan ja mennään pienin askelin eteenpäin, Korkea-aho vakuuttaa.
