Vimpelin kunnanvaltuusto saa lähikuukausina päätettäväkseen uuden kirjaston rakentamisen. Kunnan kirjastossa ollaan jo vuosien ajan kärsitty sisäilmaongelmista ja nyt suunnitteilla on uudisrakennus, joka pitää sisällään kirjaston ja uudet nuorisotilat.
– Kokonaisuudessaan suunnitteilla on noin 400–500 neliömetrin kokoinen rakennus, kunnanjohtaja Sam Leijonanmieli kuvailee.
Vimpelin kunnanhallitus esitti valtuustolle keväällä, että kirjaston suunnitteluun ja toteuttamiseen varattaisiin jo tälle vuodelle 500 000 euron määräraha. Valtuustossa summa muuttui 20 000 euron suunnittelurahaksi. Vuoden 2024 määräraha käsitellään ensi vuoden talousarvion investointiosan yhteydessä.
– Tällä hetkellä tehdään alustavia arkkitehtisuunnitelmia, joiden pohjalta voidaan laatia kustannusarvio. Tavoitteena on saada asia valtuuston käsiteltäväksi vielä tämän vuoden aikana, tekninen johtaja Jarno Pulkkinen kertoo.
Leijonanmieli toteaa, että rakentamisen kustannukset ovat laskeneet keväästä, jolloin kirjastorakennuksen suunnittelua aloitettiin.
– Mutta korkokulut ovat nousseet, Leijonanmieli toteaa.
Kirjastoa ja nuorisotiloja suunnitellaan rakennettavaksi aivan Vimpelin keskustaan Patruunantielle tyhjälle tontille, jossa sijaitsi aikaisemmin niin sanottu Kauniston talo.
Harvinaista herkkua
Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston kirjastotoimesta vastaavat ylitarkastajat Jonna Toukonen ja Mika Mustikkamäki toteavat, että pääasiassa kirjastoille valmistuvat uudisrakennukset ovat harvinaista herkkua.
– Viimeisin taitaa olla Seinäjoen Apila, Mustikkamäki muistelee.
Toukonen toteaa, että harvinaiseksi käynyt kirjastorakentaminen toteutetaan nykyisin useimmiten jonkin toisen rakennuksen yhteyteen.
– Samassa rakennuksessa voi olla koulu, nuoristilat tai jopa sote-tiloja. Esimerkiksi Alavudella on suunnitteilla rakennus, johon olisi tulossa myös muita kaupungin toimintoja kirjaston lisäksi, Toukonen kertoo.
Toukosen mukaan Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan alueen kirjastot ovat kunnoltaan vaihtelevia.
– On yksittäisiä kirjastoja, joissa on sisäilmaongelmia, osa vaatii peruskorjausta.
Kirjastot kehittävät tilojaan aiempaa toimivammiksi Toukosen mukaan myös palvelumuotoilun avulla.
Mustikkamäki toteaa, että aluehallintovirastot eivät ole voineet myöntää perustamisavustuksia uusille kirjastoille vuoden 2015 jälkeen.
– Sitä valtionavustuksen muotoa ei enää ole.
Kirjastorakennuksissa on kuitenkin haasteita ympäri Länsi- ja Sisä-Suomen avin aluetta.
– Vuonna 2018 tehdyssä peruspalveluiden arviointiraportissa kirjastot olivat tarkastelun kohteena. Siinä tuli vahvasti esiin, että fyysisissä tiloissa on haasteita. Tilat alkavat olla iäkkäitä, Mustikkamäki toteaa.
Sokkeloita ja sisäilmaongelmia
Vimpelin kirjasto on toiminut 1980-luvun alusta saakka kunnan keskustassa. Kirjasto sijoitettiin entisen Kantakrouvin tiloihin ja lisäsiiven se sai 1990-luvulla, muistelee kirjastosihteeri Riitta Alatalo.
Kirjaston toimivuutta verottaa se, että käytännössä toiminnat ovat kolmessa tasossa. Kellarissa on varasto, katutasosta tullaan sisään ja varsinainen kirjasto on toisessa kerroksessa. Omatoimiaikana portaikko ei ole käytössä, vaan kirjastoon kuljetaan hissillä, jota osa asiakkaista vierastaa sen ahtauden ja kovan äänen vuoksi.
Suurin ongelma ei kuitenkaan ole tilan rakenne, vaan sen sisäilmaongelmat.
– Sokkeloisuus ei ole hyvä, mutta varsinaisen ongelman aiheuttaa huono sisäilma. Osa henkilöstöstä ei voi työskennellä tiloissa lainkaan, sanoo kirjastotoimenjohtaja Maria Kanervikkoaho.
Ensimmäiset ongelmat kirjaston sisäilmassa raportoitiin jo vuonna 2010. Pääosa sisäilmalausunnoista löytyy Vimpelin kunnan nettisivuilta. Vuodesta 2021 kirjastossa on ollut sisäilmanpuhdistimia ja tila on ylipaineistettu.
Jos Riitta Alatalo saisi itse päättää, millainen Vimpeliin mahdollisesti rakentuva uusi kirjasto olisi, sijaitsisi se ainakin edelleen keskellä kylää.
– Avara, esteetön tila, jonne kuntalaisten on helppo tulla. Perinteisen kirjastotoiminnan lisäksi siellä voisi järjestää erilaisia näyttelyitä, tapahtumia ja opastuksia. Kirjastohan on lakisääteinen palvelu, joka palvelee kaikkia kuntalaisia vauvasta vaariin. Siis todellinen kuntalaisten olohuone.