Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen nykyinen sote-keskusten palveluverkko ylittää alueen kantokyvyn niin henkilöstön kuin talouden osalta. Hyvinvointialueen on syytä edistää päätöksentekoa ja vauhdittaa kehittämistoimia, jotta valtioneuvoston väliintulo vältettäisiin.
Näin kovin sanoin arvioi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueella. Alueellinen asiantuntija-arvio on julkaistu lokakuun lopulla.
THL muistuttaa arviossaan myös siitä, että vuodeosastorakenteen uudistamisestakaan ei ole tehty päätöstä. Arvion mukaan runsas vuodeosastotarjonta on ylläpitänyt suurta ja osin epätarkoituksenmukaista käyttöä sekä korkeita kustannuksia.
Vihreillä on Etelä-Pohjanmaan aluevaltuustossa yksi edustaja. Lehtimäkeläinen Jenni Kuisti katsoo, että vuodeosastohoito tulee korvata esimerkiksi kotisairaalan palveluilla aina kun se on mahdollista.
– Se on usein potilaalle mielekkäämpää ja voi myös edistää kuntoutumista. Tämä on myös kustannustehokasta. Tällöin voimme luopua osasta vuodeosastopaikkoja. Palveluverkkoa kokonaisuutena on välttämätöntä karsia tässä taloustilanteessa osana säästötoimia.
Kuisti on sitä mieltä, että palvelut tulee säästöistä huolimatta olla saavutettavissa ympäri maakunnan.
– Myös reuna-alueilta katsoen esimerkiksi vuodeosastohoidon tarjoava sote-keskus on oltava riittävän lähellä. Siihen en ota kantaa mitä tulee sulkea, kun virallista esitystä ei ole vielä tehty.
Kuisti näkee silti, että sote-keskusten 1+7-mallista "joudumme joka tapauksessa varmasti luopumaan".
Tämä malli tarkoittaa paikkakunnittain nimettynä Seinäjokea sekä Alajärveä, Alavutta, Ilmajokea, Kauhajokea, Kauhavaa, Kurikkaa ja Lapuaa.
Alustava suunnitelma on jo esitelty
Vasemmistoliiton kahden hengen aluevaltuustoryhmän puheenjohtaja Antti Knuuttila on suorasanaisempi 1+7-mallin tulevaisuuden näkymistä.
– Valtuutetuille on esitelty alustava suunnitelma palveluverkkouudistuksesta. Sosiaali- ja terveyspalveluiden näkökulmasta keskeistä siinä on tarvepohjaisuus, saatavuus ja saavutettavuus. Alustavan suunnitelman mukaan sosiaali- ja terveyskeskukset sijaitsisivat jatkossa Alajärvellä, Alavudella, Kauhajoella, Kauhavalla ja Seinäjoella.
– Sosiaali- ja terveysasemat taas olisivat Ilmajoella, Kurikassa ja Lapualla. Sosiaali- ja terveyspisteet sijaitsisivat Jalasjärvellä, Ähtärissä, Isossakyrössä ja Teuvalla.
Edelleen alustavan suunnitelman mukaan muualla alueella palveluita järjestettäisiin tarpeen mukaisesti sekä hyvinvointialueen käytössä olevissa tiloissa että liikkuvina palveluina.
– Suunnitelman mukaan vuodeosastot sijaitsisivat sosiaali- ja terveyskeskuksissa, ja suljettavien vuodeosastojen tiloissa olisi jatkossa korvaavia toimintoja.
Knuuttila sanoo, että hänen nähdäkseen aluevaltuutetuille nyt esitelty suunnitelma on hyvä lähtökohta, josta kokonaisuutta lähdetään muodostamaan.
– Aiheen ympärillä käytävässä poliittisessa keskustelussa on ollut se merkillinen piirre, että vaatimuksia tuntuu olevan kaikilla, mutta ratkaisuja ei oikein kenelläkään. Ei ainakaan sellaisia, jotka täyttäisivät kokoomuksen johtaman hallituksen ja perussuomalaisten johtaman valtiovarainministeriön vaatimukset taloudellisista säästöistä.
Knuuttilasta Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen päätyminen arviointimenettelyyn "näyttää tällä hetkellä jopa todennäköiseltä".
– Paljon riippuu nyt siitä, saadaanko palveluverkkoon liittyvät päätökset tehtyä parhaalla mahdollisella tavalla siten, että alueen asukkailla ovat yhdenvertaiset mahdollisuudet saada tarvitsemansa palvelut, myös reuna-alueilla.
"Joulukuussa itsenäisyytemme takaavat päätökset"
Kokoomuksen aluevaltuustoryhmän puheenjohtaja Jaakko Pukkinen näkee, että Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen toiminta tulee jatkossakin varmistaa niin, että palvelut turvataan taloudellisesti kestävällä tavalla.
– Tämän hetken tiedon mukaan hyvinvointialueen alijäämä on tämän vuoden lopussa 130 –140 miljoonaa euroa. Alijäämäisiä vuosia ei saa enää tulla, joten päätöksiä on nyt vain tehtävä, ettemme joudu arviointimenettelyyn. Siinä menettelyssä on tällä hetkellä kolme hyvinvointialuetta.
Pukkinen täsmentää, että päätösten valmistelu on nyt viranhaltijoilla menossa, ja kunhan esitykset saadaan, seuraavana on päättäjien vuoro.
– Kyseessä on iso kokonaisuus: palveluverkko, digitaaliset palvelut, kotisairaala ja niin edespäin. Ratkaisuja haetaan hyvinvointialueen palveluissa kokonaisuutena ja toivottavasti joulukuussa, kun on päätösten aika, saamme aluevaltuustosta riittävät, itsenäisyytemme takaavat päätökset.
Keskustan aluevaltuustoryhmän puheenjohtaja Helena Tuuri-Tammela katsoo, että vuodeosastojen määrää tulee vähentää, "jos ja toivottavasti kun muun muassa kotisairaala- ja päiväsairaalatoimintoja vahvistetaan ja sinne resursoidaan nykyistä enemmän".
– Tällöin nykyisten lyhytaikaisen hoidon sairaansijojen tarve vähenisi. Tarkastelussa varmasti ovat kaikkien vuodeosastojen paikkamäärät, mutta etenkin Lapua, Ilmajoki ja Kurikka, mukaan lukien myös Jalasjärven kuntoutusosasto. Kyseiset tilat vapautuisivat toisenlaisiin toimintoihin, joille on tarvetta. Hyvinvointialueella on rakenteellisia valuvikoja, joita ei voi ylläpitää.
"Investointi maksaa itsensä"
Tuuri-Tammelasta kokonaisuuden tulee toimia.
– Seinäjoen päivystyksen yhteydessä tulee olla riittävä määrä sairaansijoja. Jos uuden seinän rakentaminen omaan taseeseen vähentää käyttökustannuksia, sitä ei voi pelätä, vaan investointi maksaa itsensä takaisin.
Hän muistuttaa myös inhimillisestä näkökulmasta.
– Potilaan siirto yksittäisten vuorokausien ajaksi eri paikkakuntien välillä ei ole järkevää; kuljetukset voivat heikentää vointia huomattavasti. Stoppia mummorallille, kuten kansa vaatii. Lisäksi kaataisin piileviä palvelujen hallinnon raja-aitoja, joita on erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhoidon välillä.
– Palveluverkon perustehtävä on palvella asiakkaita eri puolilla maakuntaa, joten edelleenkin on keskeistä perusterveydenhuollon ja ennaltaehkäisyn vahvistaminen, jotta raskaampien ja myös kalliimpien palvelujen tarvetta voidaan vähentää, perustelee Tuuri-Tammela.
Kristillisdemokraattien ryhmäpuheenjohtaja Kati Nummensalo linjaa, että tässä taloustilanteessa vuodeosastojen määrää, kuten muutakin palveluverkkoa, täytyy tarkastella ja karsia.
– Osa toimitiloista on sisäilmaongelmaisia ja/tai epäkäytännöllisiä tai suorastaan laittomia: vuodeosastoilla esimerkiksi on kolmen hengen huoneita ilman peseytymis- ja wc-tiloja. Tällöin on välttämätöntä kalliiden remonttien sijaan yhdistellä toimipisteitä.
"Vuodeosastojen käyttö ylärajoilla"
Perussuomalaisten ryhmäpuheenjohtaja Jouni Vallinin mielestä vuodeosastopaikkojen vähentäminen on lyhytnäköistä.
– Vanhusväestön määrä kasvaa koko ajan. Jos vanhus joutuu vuodeosastolle pitkälle kotoa, niin myös kotiin mahdollisesti jäävä puolisokin on pian petipotilaana. Kysyn myös, miksi muka mistään osasta Kurikkaa pitäisi vähentää paikkoja, sillä kaikki vuodeosastot ovat käytössä kapasiteetin ylärajoilla.
Vallinista palveluverkkoa voi tiivistää ilman hurjaa keskittämistä, kun otettaisiin enemmän tiloja yhteiskäyttöön.
– Rahat meillä kuluvat edelleen erikoissairaanhoitoon.
Sosialidemokraattien aluevaltuustoryhmän puheenjohtaja Harri Jokiranta katsoo, että THL:n arviointiraportin havainto palveluverkosta on oikea ja se on todettu jo useamman kerran.
– Palveluverkkoa on syytä tiivistää niin, että se on tarkoituksenmukainen pidemmällä aikavälillä, ei vain tulevan talousarviovuoden tai valtuustokauden aikana. Palveluverkko rakentuu ja tarkentuu kokonaisuutena palvelutarpeiden muutokset huomioiden ja myös ennakointina aluerakenteen muutoksiin.
Jokirannan mukaan vuodeosastorakenne ja palveluverkko on kokonaisuutena valmistelussa, joten tässä vaiheessa hän ei katso olevan tarkoituksenmukaista tarkastella erikseen erillisiä yksiköitä ja niiden asemaa tai tehtävää.
