Kukaan ei voi olla näkemättä ja kuulematta tai kohtaamatta pahuutta. Pahuus vaikuttaa omassa elämässämme ja koko maailmassa. Ihmiskunnan historia on myös julmaa väkivallan ja sotien historiaa.
Edelleenkin ihmiset saattavat syyllistyä vääriin tekoihin ja valintoihin sekä kaltoinkohteluihin. Pahan valta on todellisuutta.
Ihminen on kahden vallan taistelukenttä. Olemme mukana hyvän ja pahan välisessä taistelussa. Taistelu on myös hengen ja lihan välistä kamppailua. Merkityksellistä tässä taistelussa on uskon ja hyvän omantunnon säilyttäminen, anteeksiantamuksen evankeliumi ja sen voima sekä rakkaudellinen suhtautuminen lähimmäiseen.
Tarkkaillessamme aikamme pahuuden ilmenemismuotoja, saatamme kysyä: ”Voittaako paha lopulta hyvän?” Ei voita. Jumala toteuttaa oman suunnitelmansa.
Pitkäperjantaina Jeesus vangittiin, häntä pilkattiin, häväistiin ja hänet ristiinnaulittiin. Hänen opetuslapsensa pakenivat. Aurinko pimeni ja maa järisi. Näytti siltä, että Jeesuksen vastustajat, pahan valta ja pimeys, saisivat lopullisen voiton.
Mutta juuri siinä hetkessä Jumala toteutti pelastussuunnitelmansa. Pääsiäisaamuna Jeesus nousi haudasta. Sielunvihollinen oli kärsinyt ratkaisevan tappion – synnin ja kuoleman valta oli voitettu.
Tänäänkin rukoilemme virsirunoilijan ajatuksin: ”Kun pahan valta kasvaa ympärillä, vahvista ääni toisen maailman… Suo, Herra, toivon kynttilöiden loistaa, tyyneksi, lämpimäksi liekki luo. Valaiset pimeän, voit pelot poistaa. Jää keskellemme, Kristus rauha tuo!”
Pentti Rentola