Suviseuroille etsitään kiireellä uutta paikkaa, sillä Lopen Räyskälän lentokenttä ei kestänyt tämänvuotista suurtapahtumaa.
– Parhaillaan etsimme korvaavaa aluetta, jossa vuoden 2028 suviseurat järjestetään. Neuvotteluja käydään eri toimijoiden kanssa, kertoo SRK:n pääsihteeri Arto Tölli.
– Hyvin luottavaisella mielellä olemme, mutta sikäli on kiire, että 2028 tulee nopeasti ja suunnittelutyö pitää saada käyntiin tämän talven aikana.
Räyskälä-säätiö kertoi uutiskirjeessään viime viikolla, että Suviseurojen vaikutuksia lentotoimintaan ja kentän käytettävyyteen on arvioitu yhdessä maanomistajan, pääkäyttäjän eli Puolustusvoimien ja Räyskälä-säätiön seurantapalaverissa. Päätelmänä on, että säätiö ei tarjoa lentokenttää vuoden 2028 Suviseurojen käyttöön.
– Alkukesästä vettä satoi ja satoi, ja jo tapahtuman rakennusvaiheessa huomasimme, että isoilla työkoneilla ei sovi mennä tietyille alueille, sanoo toiminnanjohtaja Anu Vahteristo Räyskälä-säätiöstä.
Kolmen vuoden välein järjestettävä suurtapahtuma on Vahteriston mukaan liian kova rasitus Räyskälän lentokentälle, joka sijaitsee osin kuivalla mäntykankaalla, osin soistuvalla maalla.
– Meille lentokentän pitäjänäkin tuli yllätyksenä, että näin voi käydä.
Sateesta tuli lisähaaste
Oulussa pääpaikkaa pitävän Suomen rauhanyhdistysten keskusyhdistyksen järjestämät Suviseurat keräävät vuosittain noin 80 000 kävijää. Tänä vuonna Lopella kävijöitä oli odotettua enemmän, yli 90 000.
Takavuosina Suviseurat rakennettiin pääosin peltoalueille. Maaperän kantavuuden varmistamiseksi tapahtuma päätettiin siirtää lentokentille, ja vuodesta 2022 lähtien Suviseurat on järjestetty vuorovuosin Lopen, Kauhavan ja Pudasjärven lentokenttäalueilla.
Arto Tölli kertoo, että SRK:n saaman palautteen mukaan kenttä oli Suviseurojen jälkeen laitettu sovitusti kuntoon, mutta rankkasateiden ja massatapahtuman yhdistelmä kuormitti liiaksi nurmialuetta.
Todennäköisesti SRK ei voi korvata Lopen Räyskälän menetystä järjestämällä tapahtumaa vuorovuosin Pudasjärvellä ja Kauhavalla.
– Sehän tästä opitaan, että liian tiheään tahtiin tapahtuma ei voi olla samalla alueella. Ainakin alueen kestävyys pitäisi tarkoin selvittää, Tölli sanoo.
Töllin mukaan haaveena on saada tapahtumapaikka Pudasjärven ja Kauhavan lisäksi eteläisestä Suomesta, mutta muutkin sijainnit tulevat kyseeseen. Lentokenttä ei ole ainoa vaihtoehto Suviseurojen pitopaikaksi.
Sopisiko tyhjän pantiksi jäänyt Pyhäjoen Hanhikivenniemen ydinvoima-alue Suviseurojen kaltaiselle massatapahtumalle?
– Meidän kannalta kyllä sopisi, mutta maanomistajahan sen käytöstä määrää.
SRK on investoinut infrastruktuuriin vakituisiksi Suviseurojen tapahtumapaikoiksi aiotuilla kolmella lentokentällä.
– Jonkin verran on tehty tapahtumaamme palvelevia investointeja, ja valitettavasti ne jäävät Lopella jatkossa hyödyntämättä, Tölli kertoo.
Räyskälän kentän pitää Anu Vahteriston mukaan antaa nyt ajan kanssa palautua rasituksesta. Kentänpidossa on huomioitava viranomaismääräykset, joiden noudattamista Traficom valvoo. Esimerkiksi maan painuessa esiin putkahtavat kaivonkannet pitää korjata, jotta ne eivät vaaranna ilmailun turvallisuutta.
Suviseurojen poistuminen ohjelmasta on lentokentän pitäjälle taloudellinen menetys, mutta Vahteriston mukaan kenttä ei suinkaan siihen kaadu.
– Lentokentältä toimii noin 60 pääosin yksityisomistuksessa olevaa purjekonetta, joten kiitoalueiden lisäksi myös seisonta-alueet on pidettävä siinä kunnossa, mitä on sovittu ja luvattu.
Tärkeää on myös turvata mahdollisuus hakea isoja kansainvälisiä ilmailutapahtumia, joissa edellytyksenä on hyväkuntoinen kenttä.
Kesän 2026 Suviseurat järjestetään Kauhavalla.
Panu Sivula