Järvi-Pohjanmaan kansalaisopiston 50-vuotisjuhlassa viime sunnuntaina rehtori Aulis Hautamäen esittämä historiikki avasi mainiolla tavalla sen, kuinka Järviseudulla on etsitty yhteistyön mahdollisuuksia jo viisi vuosikymmentä sitten. Jo vuonna 1958 oli ensimmäinen neuvottelutilaisuus kansalaisopistotoiminnan tarpeellisuudesta, mutta vuonna 1962 uudistettu laki Kansalais- ja työväenopistojen valtionavusta antoi tuulta purjeisiin.
Kotiseutuyhdistys Järviseutu-Seura oli aloitteellinen kansalaisopistoasiassa ja lähti selvittämään historiallisen seitsemän Järviseudun kunnan yhteistä kansalaisopistoa. Mukana olisivat olleet siis Alajärvi, Evijärvi, Kortesjärvi, Lappajärvi, Lehtimäki, Soini ja Vimpeli. Hanke kuitenkin kaatui monien vaiheiden jälkeen. Lehtimäki ja Soini päättivät liittyä Ähtärin kansalaisopistoon, josta kuntakaksikko kuitenkin erosi vuonna 1974 ja perusti oman Lehtimäen-Soinin kansalaisopiston. Alajärvelle perustettiin vuonna 1966 oma kansalasiopisto ja niin pohjoisen Järviseudun kansalaisopiston muodostivat lopulta vain neljä jäljelle jäänyttä kuntaa.
Mutta muutokset jatkuivat: Lehtimäen-Soinin-kansalaisopisto yhdistyi Alajärven kansalaisopistoon vuoden 2003 alussa ja Järvi-Pohjanmaan yhteistoiminta-alueen alkaessa vuonna 2009 kansalasiopistotoiminta siirtyi alueen sivistyslautakunnan alaisuuteen. Silloin mukaan tuli myös Vimpeli.
Hautamäki totesi, että uuden edessä ollaan jälleen, kun yhteistoiminta-alue ensi vuoden alussa purkautuu.
Hautamäki kuitenkin vakuutti, että kansalasiopisto-opetus jatkuu edelleen tasokkaana ja edullisena kunnille ja kuntalaisille.