Juhannuslauantaina Vimpelissä odotettiin bussia saapuvaksi. Edellisen kerran odottavissa tunnelmissa oltiin viikkoa aikaisemmin, kun kuntaan oli saatu ilmoitus saapuvasta bussilastillisesta ukrainalaisia pakolaisia.
Ensimmäinen ilmoitus osoittautui vääräksi hälytykseksi, mutta sen vuoksi entisen kuntoutuskodin tilat oli valmisteltu tulijoille.
– Juhannuksena tuli kerralla 30 ihmistä. Bussi saapui lopulta keskellä yötä. Kunnan henkilöstöstä ja kuntalaisista kertoo paljon se, että heitä saatiin autettua välittömästi, toteaa Vimpelin kunnanjohtaja Sam Leijonanmieli.
Leijonanmielen mukaan heti ukrainalaisten saavuttua oli selvää, että kuntaan tarvitaan joku, joka vastaa pakolaisten auttamisesta arjen alkuun.
– Mukana on ollut kunnan työntekijöitä ja vapaaehtoisia.
Kansainvälistymiskoordinaattorin tehtävässä juuri aloittanut Lea Vasalampi kertoo jatkavansa työtä aiemmin kunnassa oman toimensa ohella hoitaneen henkilön työtä.
– Olen tehnyt töitä ukrainalaisten kanssa heti heidän saavuttuaan Vimpeliin, ensin vapaaehtoisena ja nyt palkattuna.
Vasalammen mukaan tehtävää on edelleen paljon. Osa ihmisistä on jo päässyt muuttamaan omiin koteihinsa entisestä kuntoutuskodista, joka toimi alkuun kaikkien Ukrainasta tulleiden majoituspaikkana. Nyt keskuksessa asuu enää vajaa kymmenkunta ihmistä.
– Seuraavaksi ohjelmassa on alkukartoitusten teko. Lapset ovat kuitenkin jo päässeet kouluun ja osa porukasta on tehnyt kausitöitä.
Tärkeintä on Vasalammen mukaan saada ihmiset kotoutumaan. Moni on sanonut, että tahtoo elää tulevaisuudessakin Suomessa.
Pääosa Vasalammen työajasta kuluu ukrainalaisten parissa, mutta työnkuvaan kuuluu myös muiden ulkomaalaisten auttaminen.
– Vuoden 2015 pakolaiskriisin aikana olin alaikäisenä saapuneiden asioiden hoitaja. Niiltä ajoilta perusasiat olivat jo tiedossa, joten kaikkia maahantuloon liittyviä kiemuroita ei ole tarvinnut opetella alusta.
Ukrainan tilanne huolestuttaa
Entisen kuntoutuskeskuksen tiloissa asuvat Sofia Somordska, Olga Novosilska, Maryna Dildukh, Kateryna Sholomytska ja Timofii Sholomylskiy kertovat olevansa jatkuvasti yhteydessä kotiin.
– Joka aamu ja joka ilta. Vanhempani, koko iso perhe, asuu edelleen Ukrainassa. He eivät halunneet lähteä minnekään, Somordska kertoo.
Sholomytska on yhteydessä kotimaahan myös työnsä vuoksi. Opettajana Ukrainassa työskennellyt nainen opettaa edelleen oppilaitaan etäyhteyden välityksellä.
Somordska ja Novosilska ovat kotoisin Dniprosta, joka sijaitsee alle sadan kilometrin etäisyydellä Zaporižžjan ydinvoimalasta.
– Ydinvoimala oli yksi syy siihen, miksi halusin lähteä Suomeen, Novosilska kertoo.
Novosilska ei usko, että tilanne Ukrainassa rauhoittuisi pian. Hän uskoo sodan jatkuvan useita vuosia. Siksi hän aikookin opiskella suomea ja toivoo pääsevänsä töihin ja osaksi yhteiskuntaa.
Oikeaan aikaan aloitettu hanke
Maahanmuuttajien asioita hoitaa Etelä-Pohjanmaalla iso joukko ihmisiä. Väkeä tarvitaan, esimerkiksi Etelä-Pohjanmaalle on kevään jälkeen saapunut noin 1 600 ukrainalaista.
– Kunnista on tullut kiitosta siitä, että onneksi meidän hanke oli jo olemassa, kun kriisitilanne alkoi, kertoo maahanmuuttokoordinaattori Mirva Pirneskoski Welcome 2 EP -hankkeesta.
Hanke tähtää maahanmuuttajien ohjaus- ja neuvontapalveluiden kehittämiseen. Venäjän hyökättyä Ukrainaan hankkeessa työskennelleiden maahanmuuttokoordinaattoreiden työaika on kulunut pääasiassa ukrainalaisten asioissa.
Welcome 2 EP -hanke toimii Etelä-Pohjanmaan kunnissa Seinäjokea lukuun ottamatta. Seinäjoella maahanmuuttajia auttaa ohjaus- ja neuvontapiste Moni-info, jossa on kaksi työntekijää.
Welcome 2 EP -hankkeessa työntekijöitä on viisi. Kaikilla heillä on vastuullaan enemmän kuin yksi kunta.
– Resursseja on ja ei ole riittävästi. Nyt kun suurin kriisitilanne on selätetty ja Ukrainasta tulleille ihmisille saatu kodit, voidaan toimintamalleja alkaa kehittää. Samaan aikaan tulee lisää väkeä etenkin Ukrainasta. Jokaisen kohdalla prosessi alkaa alusta, jotta asiat saadaan toimimaan, Pirneskoski sanoo.
Pirneskoski kuitenkin korostaa, että yksin hanke ei olisi saanut kaikkien tulijoiden asioita hoidettua. Kunnilla, järjestöillä ja vapaaehtoisilla ihmisillä on suuri merkitys siinä, että tulijat ovat saaneet apua.
– Tarjoamme apua myös muille maahanmuuttajille kuin ukrainalaisille. Heiltä on tullut ymmärrystä siihen, että he joutuvat odottamaan, kun sotaa pakenevia on autettu.