Koivunmahlaa on helppo kerätä ja nyt on oikea aika tehdä sitä.
Mahlaa voidaan valuttaa molemmista kotimaisista koivuistamme eli raudus- ja hieskoivuista. Mahlan valutukseen sopivan koivun pitää olla kaikin puoli terve ja tuuhealatvainen, jotta saadaan laadultaan parasta puumehua. Kannattaa kuitenkin muistaa, että mahlan keruu ei kuulu jokamiehenoikeuksiin, vaan siihen tarvitaan aina maanomistajan lupa.
Mahlan valutukseen sopivan koivun läpimitta on vähintään 20 senttimetriä. Mahlaa kannattaa kerätä puun pohjoispuolelta, johon aurinko ei pääse suoraan paistamaan, ja jossa on näin ollen hieman viileämpää. Mahla ei nimittäin säily kovin pitkään lämpimässä vaan se tulisi saada kylmään 24 tunnin kuluessa valutuksesta.
Yleensä mahlaa kerätään poraamalla koivunrunkoon reikä ja isoon koivuun voidaan porata myös kaksi reikää. Reikä tulisi porata hieman yläviistoon ja sopiva reiän syvyys on noin 5 senttimetriä ja halkaisija 5-10 millimetriä.
Mikäli mahlaa on valutettu jo edellisvuonna, niin kannattaa huomioida, ettei poraa uutta reikää vanhaan kohtaan, vaan terveeseen puuaineeseen. Reikään työnnetään elintarvikeletkun pätkä tai vaikkapa paksu mehupilli ja toinen pää laitetaan keräysastiaan, joksi soveltuu esimerkiksi tyhjä limsapullo tai mehukanisteri.
Keräysastioiden sekä muiden välineiden tulee olla puhtaita ja myös kädet on muistettava pestä ennen töihin ryhtymistä. Mahlaa voidaan kerätä koivusta myös katkaisemalla oksa ja laittamalla oksan päähän muovikanisteri narulla kiinni keräysastiaksi.
Yhdestä koivusta voidaan saada mahlaa noin 10 litraa vuorokaudessa ja jopa 300 litraa koko valutuskauden aikana. Mahla koostuu enimmäkseen koivun maasta ottamasta vedestä sekä kuiva-aineesta. Kuiva-ainepitoisuus on noin 1 %, joka pitää sisällään sokereita, hedelmähappoja, proteiineja sekä kivennäis- ja hivenaineita.
Kivennäisaineista mahlassa on magnesiumia, mangaania, natriumia, kalsiumia, kaliumia, rautaa, sinkkiä, fosforia, kromia ja kuparia. Lisäksi mahlassa on myös C-vitamiinia.
Kotioloissa mahlaa voidaan säilöä noin 1-3 vuorokautta jääkaapissa ja pidemmän aikaa pakastimessa. Jäätyminen tulisi tapahtua mahdollisimman nopeasti. Elintarviketuotannossa mahlan säilyvyyttä voidaan parantaa pastöroimalla, autoklaavikäsittelyllä ja pakastamalla, jolloin jäätymisnopeuden tulee olla vähintään 1 cm/h.
Mahlaa voidaan käyttää monin tavoin ja useimmiten sitä juodaan sellaisenaan heti valutuksen jälkeen. Mahla sopiikin erinomaisesti jano-, ruoka- ja urheilujuomaksi ja siitä voidaan keittää myös kahvit tai tehdä vaikkapa simaa.
Mahlaa voidaan käyttää niin ikään jälkiruokien makeutusaineena ja leivonnassa maidon korvaaja. Mahla sopii myös liha-, kala-‐ ja kasvisruokiin marinadiksi. Lisäksi mahlaa voidaan käyttää myös salaatinkastikkeissa.
Ei muuta kuin mahlaa juoksuttamaan ja kirkasta maistelemaan koko perheen voimin.
Teksti: Jussi Laurila ja Juha Viirimäki, Makuja maakunnan metsistä -hanke, Suomen metsäkeskus.
