Luoma-ahon kylätalolla vietettiin itsenäisyyspäivän alla perjantaina lisärakennuksen harjakaisia lämpimissä tunnelmissa. Kyläyhdistyksen rahastonhoitaja Hilkka Luoma-aho kuljetti kuulijoita läpi kylän viime vuosien rakennushankkeiden historian aina talkootunneista kokonaissummaan. Kunniapuheenjohtaja Eero Korkia-aho korosti eläkeläistalkoolaisten merkitystä koko yhteisölle.
Luoma-aholla liike ei lakkaa. Vuonna 2020 valmistunut kylätalo on saamassa nyt lisäsiiven, johon sijoitetaan varasto sekä keittiön laajennus.
Alajärven kaupunginhallituksen tammikuisen pöytäkirjan mukaan laajenuksen kokonaiskustannus on noin 285 000 euroa, josta kuntaosuus on hieman päälle 18 000 euroa. Ely-keskuksen tuen osuus on noin 210 000 euroa. Talkootyötä arvioidaan kertyvän 2 180 tuntia ja konetunteja noin parisataa. Talkootyön arvoksi on määritelty noin 49 000 euroa. Loppuosa noin 8 000 euroa tulee yhdistyksen omasta kassasta.
– Varastotila kävi ahtaaksi, ja keittiönkin puoli oli 18 neliötä, jossa kymmenellä emännällä oli jo tukalaa. Niinpä syntyi suunnitelma lisäsiivestä, joka tuo 12 neliötä lisää keittiötilaan ja ennen kaikkea kaivattua varastoa tuoleille, pöydille ja pomppulinnalle, Luoma-aho kertoo.
Joka päivä talkoisiin on saapunut milloin kymmenen, milloin 13 henkilöä ja valmista tulee ripeää vauhtia. Ely-keskuksen takaraja valmistumiselle on kolmen vuoden päästä, mutta talkoolaiset vakuuttavat, että tavarat saadaan kantaa upouuteen varastoon aiemmin.
– Loppiaisen jälkeen aletaan levyttämään seiniä ja tammikuun loppupuolella valetaan lattia kuivumaan. Kyllä täällä on keväällä valmista, vakuuttaa yhdistyksen varapuheenjohtaja Markku Korkia-aho.
Neljän miehen kopla pitää huolta siitä, että työt edistyvät. Korkia-ahon lisäksi vastuuhenkilöiksi on nimetty Mikko Pokela, Arvo Peltola ja Leevi Luoma-aho. Miesten mukaan talkooväki on niin itseohjautuvaa, ettei mitään erityisiä ohjeita tarvita. WhatsApp-ryhmään laitettu viesti saa väen kokoontumaan rakennustyömaalle.
– Tuossa me aamulla istuskellaan ja toimitellaan. Sitten joku rupeaa tekemään jotakin ja pian on muut perässä eri hommissa, Luoma-aho kuvailee.
Hilkka Luoma-aho muistutti, että kylätalon tarina ei suinkaan alkanut eilen. Vuonna 2018 tehtiin hankehakemus kylätalon rakentamisesta, ja heti seuraavana vuonna Luoma-aho valittiin Suomen vuoden kyläksi.
– Samassa elokuussa lyötiin myös kuokka maahan ja ruvettiin rakentamaan taloa, jonka kustannusarvio oli noin 809 000 euroa.
Rakennusprojektia kohtasi pian pandemia.
– Tuli korona ja yli 70-vuotiaat määrättiin kotiin, ja talkooporukasta jäi jäljelle vain kaksi miestä, Luoma-aho muisteli hymyillen.
Väki ei kuitenkaan malttanut pysyä poissa rakennustyömaalta. Miehet olivat viestitelleet toisilleen, että emmehän me muualla käy kuin kotona ja talkoissa. Pian työ jatkui ja syyskuussa 2020 talo oli valmis.
Talkootunteja kylätalon rakentamiseen on käytetty 8517 ja konetunteja 505.
– Jokaiselle talkoolaiselle oli oma paikkansa. Kuka tuli aamulla keittämään kahvia, kuka hoiti siivoukset ja lämmitykset. Joka talossa oli kello 11 perunat kypsiä silloin talvella, kun kaikki miehet menivät yhtä aikaa kotiin syömään, Luoma-aho muistelee.
Kun päärakennus oli valmis, edessä oli vielä pitkä lista hankintoja ja parannuksia: kalusteet, kiipeilyseinän patjat, keittiön varusteet, akustiikkalevyt, frisbeegolfrata, kaukalo ja paljon muuta.
– Pöytiä ja tuoleja rahoitettiin myymällä ”omaa tuolia” satasen kappaleelta. Näin tuoleihin sai oman nimilaatan ja tällä tavoin kyläisten panos oli 17 000 euroa.
Kylätaloa käytetään nyt monipuolisesti: siellä pidetään lasten liikuntakerhoja, jumppia, koulun liikuntatunteja ja suosittuja pomppulinnasynttäreitä, joita pyörittää yhdeksän hengen talkooryhmä.
– Tämä pieni sitkeä kylä on investoinut viidessä vuodessa hieman vajaa 1,29 miljoonaa euroa. Kaupunki on antanut meille 234 000 euroa. Euroopan ja valtion rahoja olemme saaneet 725 000 euroa ja Aisaparilta 6 200 euroa. Töysän Säästöpankkisäätiöltä saatiin 12 000 euroa ja aluehallintovirastosta 28 000 euroa, rahastonhoitaja summasi.
– Talkootunteja näihin projekteihin on mennyt 11 124. Pieneltä kylältä tämä on valtava saavutus, hän jatkoi.
Kyläyhdistyksen kunniapuheenjohtaja Eero Korkia-aho totesi, että vaikka hän ei enää pysy rakennustelineillä, on hän vahvasti hengessä mukana. Hän tarjosi harjakaisten kakkukahvit ja oli leiponut itse tarjottaviin piparkakkuja.
96-vuotias Korkia-aho muisteli, miten viisi vuotta sitten moni epäili, että kylätalon päärakennus olisi liian suuri urakka talkoilla toteutettavaksi.
– Mutta niin vain tehtiin, ja tarkastuksetkin menivät kerralla läpi. Kaikki oli tehty suunnitelmien mukaan, mies iloitsi.
Talkoolaisten keski-ikä on 72 vuotta.
– Täällä Luoma-aholla on ollut pitkään naisvaltainen osaava ja rohkea kylätoimikunta, joka uskoo tulevaisuuteen. Onhan toki täällä miehiäkin, kovakätisiä eläkeläisiä, jotka rakensivat tämän päärakennuksen talkootyönä. Minä puolestani haluan kiittää näitä eläkeläisiä rakennusmiehiä, Korkia-aho kiitteli.
Varapuheenjohtaja vielä aprikoi kylän vireyden salaisuutta. Hänen mukaansa noin 300 asukkaan kylässä on aina vallinnut hyvä yhteishenki.
– Se on hyvä kysymys. Meistä on moni ollut tuossa samassa työpaikassa Mäkelän tehtaalla. Kaikki tuntevat toisensa hyvin ja talkoohenki on valtava. Aina tullaan, kun pyydetään, Markku Korkia-aho alleviivasi.
Luoma-aholle kaivettiin lähes sadan tonnin kuoppa – kävimme kysymässä, mitä siihen nousee
Edit. 6.12.2025, kello 8.15. Lisätty linkkejä arkiston artikkeleihin.