Kenelläkään Superpesistä seuraavalla on tuskin jäänyt huomaamatta huippukautta pelaava Alajärven Ankkurien lukkari Elmeri Iivonen, 21, joka valittiin myös heinäkuussa Superpesiksen kuukauden lukkariksi.
Parhaillaan kolmatta kautta ankkuripaidassa lukkaroiva Iivonen on itsekin tyytyväinen tämän kesän otteisiinsa lautasen äärellä.
– Kyllä mä sen sillai koen, että itellä peli on ollut parempaa mitä kahtena edelliskautena, Elmeri Iivonen toteaa.
Samalla hän kuitenkin huomauttaa, että kehittymismahdollisuuksia on edelleen ja katse on sen osalta suunnattu tulevaisuuteen.
– Itellä on ollut tavoite, että joka kausi, kun tästä mennään eteenpäin, peli vaan paranee ja että pystyy ite kehittymään koko aika.
Iivosen mukaan välillä itse lukkarinakin on vaikeakin arvioida sitä, mitkä asiat toimivat parhaiten.
Yksi seikka, joka on tuonut varmuutta peliin on se, että vastustajista on tullut kausien aikana tutumpia.
– Vähän tietää, mitä kukakin pelaaja vois tehä. Se on niin sitä pelin sisällä reagointia, Iivonen miettii.
Toisen seikan Iivonen kuvailee olevan se, että hän on saanut lisää tasaisuutta omaan pelisuoritukseensa eri pelien välillä.
– Pystyy joka ilta suorittamaan aika tasaisella otteella, että ei tuu niin paljon niitä niin sanottuja ohipelejä.
Tällä kaudella monen mieleen ovat jääneet erityisesti Iivosen peleissä napsimat kärpäset. Lukkarointityylinsä Iivonen kuvaileekin olevan peliä lukeva.
– Tietyllä tavalla aika rauhallinen, mutta sitten aika sähäkkäkin. Pystyy lukeen aika hyvin peliä tossa lautasen äärellä, että mitä tapahtuu ja mitä vois tulla seuraavaksi.
Kaksi lukkari-idolia
Pesäpallouransa Elmeri Iivonen aloitti kotipaikkakunnallaan Loimaalla 3,5-vuotiaana.
Myös Iivosen lukkariura alkoi vain muutamaa vuotta myöhemmin.
– Mä en muista ihan tarkkaa ikää. Varmaan siinä kuuden, seitsemän ikäisenä halusin vaan olla lukkari, Iivonen muistelee.
Tässä päätöksessä Iivosen esikuvana ja suurimpana innoittajana toimi aluksi hänen isoveljensä Joona, joka pelasi niin ikään lukkarina Loimaalla vanhemmissa ikäluokissa.
Superpesiksen lukkareista taas hänellä on yksi idoli ylitse muiden.
– Kohosen Toni on ollut varmaan jokaiselle lukkarille isoin esikuva, Iivonen toteaa.
Kohosen lukkaroinnissa hän kertoo ihailevansa tämän kovapäisyyttä lautasen ääressä.
– Tuntuu, että mitä enemmän pelissä on painetta, niin sitä paremmin se pelaa. Haluan pyrkiä ite samaan.
Ykköspesistä 16-vuotiaasta alkaen
Iivonen on pelannut korkealla sarjatasolla jo nuoresta lähtien. Ensimmäisen pelin Suomensarjassa hän pelasi vuonna 2018.
– Mutta sitten vasta kunnolla enemmän pelejä pääsin pelaan 2019, Iivonen kertoo.
Vuonna 2019 Loimaan Palloilijat nousi Ykköspesikseen. Ensimmäisen pelinsä ykkösessä Iivonen pelasi vuonna 2020 ollessaan 16-vuotias.
Kun Iivonen teki Ankkurien kanssa sopimuksen kaudeksi 2023, kirjoitettiin Loimaan Lehdessä hänen "lähtevän itseluottamus tapissa Superpesikseen".
– Kyl mulla oli sillon heti semmonen tunne, että en halunnut tulla vaan tänne junnuihin pelaan, vaan halus päästä heti superia pelaan ja paljon.
Luottoa omaan osaamiseen oli kasvattanut Loimaan paidassa hyvin sujunut kausi 2022.
– Oli hyvä itseluottamus, kun oli hyvä kausi Loimaalla ykkösessä takana, niin halus sille hyvälle kaudelle vaan jatkumoa täällä.
"Täällä pesis kiinnostaa ihmisiä"
Ankkuripaidassa Iivonen kertoo viihtyneensä hyvin.
– Niin kun mä oon kaikille sanonut, että en olisi ollut täällä kolmea kautta, jos en olisi viihtynyt täällä, Iivonen toteaa.
Hän on erityisen iloinen siitä, että Alajärvellä pesäpallo on tunteita herättävä aihe.
– Täällä on älyttömän mukavaa olla, kun täällä pesis kiinnostaa ihmisiä, Iivonen toteaa ja jatkaa,
– Ja kun täällä oikeasti tulee vähän palautettakin, jos ei pelis kulje, niin kuin pitäis. Siitä mä tykkään täällä.
Kiitosta Iivoselta saa myös kotikatsomon otteluissa luoma tunnelma.
– Totta kai se on vaikeaa sillain verrata, kun tää on se kotiyleisö. Täällä siihen kiinnittää niin paljon huomiota, jos on mekkalaa enemmän kun vierais, Iivonen pohtii,
– Mutta kyllä mä väitän, että tää on yks äänekkäimmistä.
Yksi syy viihtymiseen on ollut myös se, että Loimaa ja Alajärvi ovat paikkoina melko samankokoisia ja siten samanlaisia.
– Mä tykkään, kun on vähän pienempi paikka, oon siihen tottunut siellä Loimaalla. Ei ole mitään suuria eroja.
Pesäpalloa myös katsomon puolelta
Kysyttäessä peliä edeltävistä rutiineista Iivosta naurattaa.
– No onhan niitä aika paljonkin. Joskus pitäis ehkä päästä niistä poiskin, Iivonen kertoo,
– Mutta ei, paljonhan se on sitä vastustajan pelien kattomista. Siinä se pääpaino.
Vapaa-aikaa kesään ei Iivosen mukaan juuri mahdu treenien ja pelien täyttäessä kalenterin.
Pesäpalloa hän kuitenkin seuraa välillä myös katsomon puolelta.
Hän kertoo olevansa tyytyväinen siihen, että pystyy katsomaan otteluita myös rauhassa fanina ilman pelikuvioiden jatkuvaa analysointia.
– Se on semmonen hyvä piirre kyl itessä, Iivonen toteaa.
Pesiskauden loputtua Iivosen arki muuttuu. Viime talven hän vietti Loimaalla töissä koulunkäynninohjaajana. Tulevaisuudessa hänen suunnitelmanaan on myös opiskella.
– Liikuntahommat on aina kiinnostaneet niin paljon, että fysioterapeutiksi mä olen aikonut hakkee.
Tavoitteena mestaruudet
Iivonen kertoo, että yksi hänen pesisuransa henkilökohtaisista tavoitteista olisi pääsy Itä-Länteen.
Isoimmat tavoitteet liittyvät hänen mukaansa kuitenkin haluun menestyä joukkueena.
– Kyllä se aina mikä itellä on, että haluis niitä mestaruuksia voittaa tai pärjätä aina sarjassa, Iivonen pohtii,
– Sitten tulis samalla niitä henkilökohtaisia suuria tavoitteita siinä rinnalla.
EDIT: Juttua muokattu 4.8.2025 klo 10.52. Lisätty maininta valinnasta kuukauden lukkariksi.
